Yhteistoimintaelimen kokoustahti tiivistyy

Hallintosäännön kolmannen vaiheen käsittelyä jatketaan viikon päästä. Vaikka aluehallitus käsittelee hallintosääntöä jo kuluvan viikon kokouksessaan, yhteistoimintaelin ehtii lausua kantansa ennen kolmosvaiheesta päättävää aluevaltuustoa.  

Myös yhteistoimintaelin tasapainottelee perehtymisen ja kiihtyvän valmisteluaikataulun kanssa. Kokoustaajuuden tihentämisen avulla pystyttiin sopimaan, että henkilöstön edustajille varataan kokousmateriaaleihin perehtymisaikaa 5–7 vuorokautta.

Hyvää johtamista strategian avulla

Erkki Nikkilä kertoi strategiatyön jatkosta. Hyvinvointialueen strategian pohjalta tavoitteiden ja mittarien teko on käynnissä ja se liitetään osaksi talousarvioprosessia.

– Lokakuun ja tammikuun välillä laaditaan yksikkökohtaiset tavoitteet. Strategian pitää ulottua kehityskeskustelujen tasolle asti ja tarkentua isoista tavoitteista käytännön toimiksi. Tarkoitus on, ettei strategiasta tule erillinen pölyttymään jäävä asiakirja, vaan että se vaikuttaa elävässä elämässä. Näin myös talousarviossa on rahat sovituille kehitettäville asioille, Nikkilä kuvasi.  

Heli Siitari ja Marianne Lukkarila evästivät strategiatyötä esitellyttä Erkki Nikkilää esihenkilöiden perehdyttämisen ja strategian käsittelyssä auttavien apukysymysten tarpeesta. Anne Puronaho piti myönteisenä sitä, että henkilöstö pääsee vielä hyvinvointialuestrategiaa laajemmin mukaan palvelustrategian luomiseen. Kun esihenkilöiden kautta työyhteisötasolla henkilöstö pääsee vaikuttamaan palvelustrategian muotoutumiseen ja soveltamiseen omassa yksikössä, avautuu aito vaikuttamisen mahdollisuus, Puronaho arvioi.

Kati Kallimo kuvasi strategian henkivän hyvinvointialueemme ideologiaa ja arvoja. Hän kuvasi päästrategian syntyneen poliittisessa mankelissa, vaikka ideaali hänestä olisi, että strategia syntyisi organisaatiossa alhaalta ylöspäin.

– Ehkä muutosajassa on kuitenkin hyvä, että on struktuuri, jossa asioista keskustellaan. Tähänastinen on enemmän ollut ideologiaa ja arvopohjaa. Vasta nyt lähtee toimielinten rakenteen näkökulmasta keskustelu käyntiin, ja se luo syksyn aikana pohjaa palvelustrategialle ja sille, miten syntyy päätöksenteon pohja palveluille… Palvelustrategia varmaan herättää enemmän kiinnostusta työyhteisöissä, pohti Kallimo.

Aluejakomalli toiminnallinen – ei hallinnollinen

Valmistelun yleistilanteesta kertonut Kati Kallimo sivusi myös paljon puhuttanutta aluejakoesitystä, jossa tähdätään väestöpohjan mukaiseen jaotteluun. Joissain toiminnoissa jako saattaa Kallimon mukaan olla myös kolmeen tai kahteen. Kallimo huomautti, ettei aluejaossa ole tekeillä esimerkiksi neljää hallinnollista aluetta. Vaikka aluejaossa ei ole kyse poliittisesta päätöksestä, jakomalliin voi tulla evästyksiä ja tarkennuksia myös siinä vaiheessa, kun asiaa esitellään aluevaltuustolle.

Henkilöstön edustajat kertoivat aluejakoon liittyvistä huolista ja väärinkäsityksistä niin palveluiden kuin esihenkilöidenkin sijaintiin liittyen. Kallimo kuvasi aluejakoa toiminnalliseksi jaoksi ja lupasi, että sanaparia avataan mahdollisimman pian.

Vaikka aika on kortilla, muutos vaatii perehtymistä

Muutosjohtamisesta puhunut Simo Oksanen kävi läpi syksyn toimintasuunnitelmaa ja esihenkilöiden perehdytystä. Henkilöstön edustajat olivat huolissaan esihenkilöiden työhyvinvoinnista ja venymisestä koulutuksiin ja infoihin, kun monella jo koronan jäljiltä ovat liukumat ja saldot täynnä.

– Mikä olisi esihenkilöiden työhyvinvointi, jos heitä ei perehdytettäisi ja tuettaisi muutosjohtamisessa, kysyi puolestaan Oksanen.

Maanantain 5.9. kokoukseen siirtyi hallintosäännöstä jatkokeskustelun lisäksi henkilöstövalmistelun yleiskatsaus.

Jatkossa yhteistoimintaelimissä työnantajan edustajana toimii hyvinvointialuejohtaja Jan-Johannes Tollet.  Aluehallituksen ja -valtuuston puheenjohtajisto osallistuu yhteistoimintaelimen kokouksiin 19.9.2022 ja 12.12.2022.