Vasta valittu johtaja Jan Tollet esittäytyi henkilöstölleen

Vaikka Tollet oli loppusuoralla myös Pohjois-Karjalan johtajakilvassa, hän vetäytyi siitä keskiviikkona: Keski-Suomen kutsu oli vastustamaton. 

Uutta joukkuettaan tervehtinyt 55-vuotias diplomi-insinööri ja taloustieteen MBA kertoi virkatoimiensa ohella toimivansa maatalousyrittäjänä: viikonloput kuluvat perheen ratsastuskoululla talikonvarressa. Tollet kertoi harrastavansa myös itsensä kehittämistä opiskelemalla – parhaillaan tekeillä on Aalto-yliopistossa terveydenhuollon MBA-tutkinto. Mies toimii myös luennoitsijana suomalaisissa ja kansainvälisissä yliopistoissa liiketalouden ja johtajuuden aihepiireistä.

Superfuusiossa uutta organisaatiokulttuuria rakennetaan yhdessä

Suomessa ja ulkomailla 25 vuoden liikkeenjohdollisen kokemuksen kartuttanut Tollet siirtyy Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajaksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajan tehtävästä. Ennen Pohjos-Savon sairaanhoitopiirin toimitusjohtajaksi siirtymistään vuonna 2016 Tollet toimi konsernijohtajana ISLABissa ja Fimetissä sekä eri teollisuuskonserneissa muun muassa Aasian tytäryhtiöiden toimitusjohtajana.

Tollet on uudistamishenkinen muutosjohtaja ja terveydenhuollon ammattilainen. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajana hänelle on tuttua myös hyvinvointialueen valmistelu ja sen reunaehdot.

– Olen käynnistänyt tehtaita ja liiketoimintayksikköjä ja toteuttanut yritysfuusioita Suomessa ja ulkomailla. Minulle on myös kertynyt monipuolinen kokemus julkisen terveydenhuollon erikoissaanhoidosta, perusterveydenhuollosta, laboratoriotoiminnasta ja suun terveydenhuollosta ja hyvinkin pitkä kokemus teollisuusyritysten vetämisestä, Tollet kertoi.

– Johtajana tärkein tehtäväni on varmistaa oman organisaationi onnistuminen omissa tehtävissään. Pyrin toimimaan esimerkillisesti enkä odota muilta sellaista, mitä en itse olisi valmis tekemään. Kuvaisin itseäni helposti lähestyttäväksi. Olen matalalla kynnyksellä toimiva esimies – ihan sellainen hands on -tiimipelaaja, joka edustaa myös hyvinkin avointa viestintää, Tollet sanoi.

Aluevaltuuston hyväksyttyä hyvinvointialueen strategian ykkösvaiheen on Tolletin mukaan tärkeintä nyt panostaa toiminnan jatkuvuuteen ja turvalliseen siirtymään nykytilanteesta hyvinvointialueelle. Palvelustrategiaan liittyviä asioita pystytään tekemään tämän jälkeenkin.

Tollet on jo aloittanut perehtymisen hyvinvointialueemme erityiskysymyksiin ja materiaaleihin sekä johdon tapaamiset. Työt hän aloittaa virallisesti 15. elokuuta.

– Odotan innolla, että pääsemme yhdessä rakentamaan Keski-Suomen hyvinvointialuetta. Tämä on huippusuuri kokonaisuus – 11 600 työntekijää ja miljardiluokan budjetti – oikea superfuusio. Olemme luomassa jotain aivan uutta ja rakentamassa yhteistä organisaatiokulttuuria. Organisaatiokulttuurin muutoksethan ovat vähän kuin maraton, joka kestää useita vuosia. Yhdessä mennään eteenpäin, Tollet totesi.

Esihenkilöinfossa kesän ja syksyn virkapaketit

Toimitusjohtajan lähimmät alaiset valitaan pian ensimmäisessä virkapaketissa: yhteensä 14 johtajan virkaa tulee sisäisesti haettavaksi aluehallituksen kokouksen jälkeen 22.6.–13.7. Virat perustetaan 1.7.2022 alkaen, ja valinnat tehdään syyskuun alkupuolella. Virkojen sisältöön ja vaatimuksiin voi tutustua jo ennakkoon aluehallituksen esityslistalta. 

Esihenkilöiden toinen ja kolmas virkapaketti ovat alustavan aikataulun mukaan tulossa hakuun 13.9. Toiseen hakuun kuuluvat palvelujohtajien virat ja kolmanteen palvelupäälliköiden virat. Ajatuksena on, että nämä viranhaltijat pystyisivät osallistumaan valmisteluun ja hoitamaan näitä tehtäviä mahdollisimman täysipainoisesti jo syksyn ajan. Siitä ei ole vielä päätöstä, mille tasolle asti sisäiset viranhaut viedään. Eri tasoilla myös virkojen nimikkeisiin on vielä mahdollista tulla muutoksia. Lähiesihenkilöiden virat/toimet on tarkoitus täyttää ilman hakumenettelyjä.

Tuleeko tehtävämuutoksia?

Esihenkilöinfossa Riitta Hallbergin dioista HR-valmistelua esitteli Simo Oksanen.

Edessä tulee olemaan tehtävämuutoksia, joissa viranhaltijan tehtävä muuttuu hyvinvointialueelle siirryttäessä. Muutos voi koskea esimerkiksi tehtävien sisältöä tai virantoimituksen suorituspaikkaa. Lähtökohta on toiminnan ja virkatehtävien sopeuttaminen muuttuviin tilanteisiin, tarpeisiin ja olosuhteisiin tai että muu perusteltu syy edellyttää muutosta. Perusteltu syy arvioidaan tapauskohtaisesti.

Jos toiminnan tai hallinnon uudelleenjärjestelyt merkitsevät niin laajoja viranhaltijan tehtävien muutoksia, että virka voidaan katsoa sisällöltään ja luonteeltaan uudeksi, virka tulee yleensä lakkauttaa ja perustaa uusi.

Ennen päätöstä virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi muutoksen perusteista. Mikäli viranhaltijan tehtävät tai asema muutoin muuttuvat merkittävästi, asia on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Yhteistoimintamenettely ja kunnallisen viranhaltijalain mukainen kuuleminen voidaan yhdistää.

Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella. Tilapäisesti työntekijä on tarvittaessa velvollinen siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan pitää hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen hänelle sopivina. KVTES:n mukaan tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Entä jos on kaksi esihenkilöä?

Henkilöstö pyritään sijoittelemaan nykyistä vastaavaan tai sitä lähinnä olevaan tehtävään. Suurimmalla osalla tehtävät eivät muutu, eli työskentely jatkuu samassa yksikössä ja samassa tehtävässä – näin tyypillisesti on kotipalvelun työntekijöillä ja esimerkiksi terveysasemien työntekijöillä. Tarvittaessa määritellään uusi sijainti organisaatioon, ja asia ratkaistaan yhteistoimintaneuvotteluiden, kuulemisen sekä työn tarjoamisen kautta.

Jos esimerkiksi samassa yksikössä on kaksi esihenkilöä, molemmat sijoitetaan teknisesti esihenkilön rooliin ja asia ratkaistaan yhteistoimintaneuvotteluissa. Molempia kuullaan ja molemmille tarjotaan työtä. Jos vastaavaa tehtävää ei hyvinvointialueella ole, esimerkiksi sote-johtaja, tehtävä lakkaa. Henkilö voi tällöin hakea toista avoinna olevaa tehtävää. Jos hän tulee valituksi, laaditaan uusi virkamääräys tai työsopimus. Jos tehtävää ei ole, toteutetaan niin sanottu tekninen sijoittelu, jossa yhteistoimintamenettelyssä käydään kuuleminen ja tehtävän tarjoaminen. Jos henkilö ei ota tehtävää vastaan, kyse on irtisanomisperusteesta. Työnantajaa koskee laaja työn tarjoamisvelvollisuus.

Oksanen kertoi HR-valmistelun osoittaneen, että vaikka valtaosalla tehtävät ja niiden suorituspaikka säilyvät ennallaan, muutoksia on tulossa paljon. Siksi vuoden 2023 alussa ovat edessä kuuden viikon yhteistoimintaneuvottelut, jotta kaikki saadaan sijoitetuksi oikeille paikoille organisaatiota. Kun eteen tulee tarve perustaa uusia tehtäviä, etusijalla ovat ne henkilöstön jäsenet, joiden aiempi oma tehtävä lakkaa ja joilla on osaamista, koulutusta ja soveltuvuutta uuteen tehtävään.

– Ihmiset olettavat, ettei mikään muutu, mutta tämä on mahdoton yhtälö. Kaikkia paikallisia toimintamalleja, vastuunjakoja tai rakenteita ei voida siirtää, Oksanen totesi.

Talousarvio 2023 laaditaan valmisteluryhmissä

Kaisa Okkeri ja Hanna Viljakainen kertoivat esihenkilöinfossa, että hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvion valmistelu on käynnistynyt. Nykyisissä organisaatioissa ei tehdä enää omaa erillistä sote-palveluiden tai pelastustoimen talousarviota, vaan toiminnan ja talouden suunnittelu tehdään osana hyvinvointialueen toiminnan ja talouden suunnittelua.

Valmistelua tehdään tässä vaiheessa valmisteluryhmissä: Perhepalvelut, Laaja-alainen sote-keskus, Sairaalapalvelut, Koti- ja asumispalvelut, Pelastuslaitos ja Konsernipalvelut, jonka sisällä ovat Johtamisen tukipalvelut, Palvelutuotannon tukipalvelut sekä Strateginen ohjaus ja johtaminen. Talousarvion laadintaa ohjaa aluehallitus, ja talousarviosta päättää aluevaltuusto.

Henkilöstöinfossa hoito- ja palveluketjujen kehitys

Henkilöstöinfossa hoito- ja palveluketjujen kehittämisestä kertoivat Emilia Nygren ja Mari Rantamäki. Tallenteen voi katsoa osoitteessa Henkilöstö | HyvaKS.fi kahden viikon ajan, eli 1.7.2022 saakka.