Tukipalveluiden siirtovalmistelut alkavat konkretisoitua

Suntioisen mukaan varsin monessa kohtaa on tarve jatkaa toimintaa kuten tälläkin hetkellä, jotta turvallinen siirtymä vuoteen 2023 voidaan turvata.

Laki rajoittaa yhdessä toimimisen tapoja

Valtaosa tukipalveluista järjestetään tällä hetkellä kuntien omana toimintana. Jonkin verran ostetaan palvelua markkinoilta ja jonkin verran omilta niin sanotuilta inhouse-yhtiöiltä. Inhouse-yhtiö tarkoittaa kunnan omistamaa ja sille pääosan palveluistaan tuottavaa yritystä.

Keskeistä siirtymässä on lainsäädäntö, jonka mukaan kunta ei voi tuottaa tukipalveluita hyvinvointialueelle – ei myöskään hyvinvointialue kunnalle. Jos palvelua halutaan tuottaa yhdessä, tulee toiminta yhtiöittää.

– Eniten ratkaistavaa liittyy monelle taholle palvelua tuottavien yksiköiden, esimerkiksi tietohallinnon ja ruokapalvelun, tilanteeseen, Suntioinen sanoi.

Monen kunnan keittiössä henkilökunta valmistaa samoissa tiloissa ruokaa sekä kuntaan jääviin että siitä hyvinvointialueelle siirtyviin palveluihin. Samoista kattiloista lounasannoksia voi lähteä vaikkapa päiväkotiin, kouluun, ikäihmisten hoivakotiin, kehitysvammaisten asumisyksikköön ja terveyskeskukseen. Jos yhtiömuotoiseen toimintaan ei ole edellytyksiä, on edessä henkilökunnan jako kahteen. Kuitenkin sekä kunnassa että hyvinvointialueella toiminnan tulee vuoden 2023:kin jatkua järkevällä ja turvallisella mallilla –ja riittävällä henkilöstöllä.

– Kahdessa kunnassa ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirillä on kokonaisena hyvinvointialueelle siirtyvä sote-keittiö. Kahdeksassa kunnassa sote-keittiön erottaminen keskuskeittiöstä vaikuttaa mahdottomalta tai vaatii suuria investointeja. Kymmenessä kunnassa on keskuskeittiö, jonka jakaminen on mahdollista, mutta ei välttämättä tarkoituksenmukaista. Kahdella kunnalla on keittiön sijaan siirtyviä sopimuksia, havainnollisti moninaisuutta Sote-palveluiden jaoston puheenjohtaja Tuija Koivisto. 

Koiviston mukaan Keski-Suomen kunnilta tiedustellaan parhaillaan halukkuutta lähteä selvittämään yhdessä mahdollisuuksia ruokapalveluiden yhtiöittämiseen. Ruokahuollossa kyse on sekä organisatorisista ratkaisuista että ruokapalveluiden sisältöjen kehittämisestä.

Palvelukohtainen valmistelu tähtää palveluiden turvalliseen siirtoon

Käynnistymässä on palvelukohtainen työskentely, jossa valmistelu etenee seuraavia linjoja:

• Hallintopalvelut – Erkki Nikkilä
• Viestintä ja osallisuus – Tero Manninen
• Talous, omaisuus ja kiinteistöt – Aija Suntioinen
• Tietohallinto ja digipalvelut – Jari Porrasmaa
• Henkilöstöpalvelut – Riitta Hallberg

Tuotannollisten tukipalveluiden jatkovalmistelun ryhmät ja puheenjohtajat

• Ruokahuolto – puheenjohtajan nimeäminen käynnissä
• Puhtaus ja tekstiili- ja vaatehuolto – Henna Tikka
• Materiaalihallinto ja logistiikka – Miia Paatola
• Välinehuolto – Päivi Töytäri
• Lääkintätekniikka – Päivi Töytäri
• Hoitotarvikejakelu – nimeäminen käynnissä
• Apuvälinepalvelut – Ilkka Raatikainen
• Ohjaus- ja neuvontapalvelut – Päivi Kontkanen
• Osastonsihteeripalvelut – Päivi Kontkanen
• Tekniset palvelut – Mika Paananen
• Turvallisuus – Jarkko Jäntti

Kliiniset tukipalvelut, kuten esimerkiksi laboratoriopalvelut, kuvantamisen palvelut ja lääkehuollon palvelut, valmistellaan osana palvelutuotannon valmistelua.

Palvelutuotannon valmisteluryhmät

• Perheiden palvelut: 11 alatyöryhmää, puheenjohtaja Päivi Kalilainen.
• Laaja-alainen sote-keskus: 7 alatyöryhmää, pj Eva Pihlamaa-Tuononen.
• Sairaalapalvelut: 7 alatyöryhmää, pj Juha Paloneva.
• Koti- ja asumispalvelut: 4 alatyöryhmää, pj. Anu Kinnunen.
• Pelastuslaitos: Ville Mensala

Työryhmissä jatketaan palvelukuvausten laadintaa järjestettävistä palveluita. Esille tulevat nykyisen toiminnan erot eri kunnissa. Kipukohtia voi liittyä esimerkiksi toimintaohjeisiin tai tulkintoihin palveluiden myöntämisperusteista. Työskentelyn aikana arvioidaan muutostarpeiden vaikutus kustannuksiin ja resursseihin. Integroitumisen ja yhteisten investointien mahdollisuutta selvitetään. Työn lopputuloksena määritellään eri palveluiden myöntämisperusteet Keski-Suomen hyvinvointialueella.

– Keskisuomalaisen asiakkaan ja asukkaan oikeus on saada yhdenvertaista palvelua hyvinvointialueella asuinkunnasta riippumatta. Näin siitä huolimatta, että alueena Keski-Suomi on varsin heterogeeninen, totesi Tuija Koivisto.  

Hyvinvointialue tekee päätöksen myös pelastustoimen palvelutasosta.