Osaaminen johtaminen vaatii tulevaisuusnäkyä ja yhteiset toimintamallit

Osaamisen johtamisen työryhmä aloitti Joutsan perusturvajohtaja Anna-Maija Kääriäisen vetämänä tammikuussa. Työskentely on käynnistynyt kontekstisidonnaisissa työryhmissä. Kontekstit ovat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, pelastustoimi, sosiaalipalvelut ja ikääntyneiden palvelut.

Perehdytyksestä tulevien osaamisten tunnistamiseen

Hyvinvointialueella tarvitaan osaamisen johtamiseen selkeä toimintamalli, joka määrittelee asiaan liittyvät vastuut ja velvollisuudet. Mallissa on huomioitava nykyisten organisaatioiden tämänhetkiset tarpeet ja haasteet. Oleellista on myös tarvelähtöisen lisä- ja täydennyskoulutuksen tuottaminen oppilaitosten kanssa.

 – Osaamisen johtaminen on suunnitelmallista toimintaa ja osa normaalia johtamistehtävää. Organisaation toiminnan edellyttämää osaamista arvioidaan, vaalitaan, kehitetään, uudistetaan ja myös hankitaan rekrytoimalla. Tärkeää on henkilöstön osaamisen tason nostaminen ja tehokas hyödyntäminen koko organisaation alueella, kuvailee perusterveydenhuollon näkökulmasta ylihoitaja Tuula Antinaho Keski-Suomen seututerveyskeskuksesta.

Osaamisen johtaminen kulkee Antinahon mukaan ennakoivasti ja joustavasti linjassa perustehtävän ja strategian kanssa. Osaamista varmentavaa koulutusta järjestetään ja arvioidaan toiminnasta kerätyn tiedon pohjalta tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Työntekijällä itsellään on myös vastuu osaamisensa ylläpitämisestä ja varmistamisesta.

Osaamisen johtamisessa on jo nyt käytössä runsaasti menetelmiä ja välineitä, joihin yksi on perehdytys.

– Perehdytys on osaamisen johtamisen keskeinen väline. Perehdytyksen on oltava selkeästi määriteltyä vastuineen. Perehdytettävä tehtävä on kuvattava niin, että perehtyjä saa käsityksen siitä, mitä työ pitää sisällään ja mitä häneltä odotetaan. Käytettävät menetelmät ja välineet on tärkeä sopia yhteisesti. Silloin voimme myös laatia seurantamittarit nykyistä helpommin, Antinaho sanoo.

Antinahon mukaan hyvinvointialueella on tärkeää asiakastarvepohjainen osaaminen ja sen kohdentuminen maakuntaan alueellisesti suunniteltaviin palveluihin.  

– Nykyinen osaaminen on tärkeä selvittää, jotta osataan varautua osaamiseen, jota meillä ei tällä hetkellä ole. Toisaalta tulee myös luopua osaamisesta, jota ei mahdollisesti enää tarvita, Antinaho painottaa.

Asiakkaan tarve yhdistyy organisaation strategiaan

– Sosiaalipalvelujen näkökulmasta osaamisen johtamisessa yhdistetään asiakkaan tarve organisaation strategiaan. Tavoitteena ovat strategiaan pohjautuvat, vaikuttavat palvelut. Osaamisen johtamisella mahdollistetaan henkilöstön valmiudet ja kyky tehdä työtä siten kuin organisaation tavoitteet, asiakkaan tarpeet ja työn laatu edellyttävät, kiteyttää Toivakan perusturvajohtaja Tuula Kotimäki.

Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilölait varmistavat sen, että ammattihenkilöiden perusosaaminen on hyvällä tasolla. Sosiaalihuoltolain tulkintaosaamista tulee täydentää ja sosiaalipalveluihin kiinteästi liittyvän muun lainsäädännön osaamista ja ymmärtämistä vahvistaa.

Tavoitteena on turvata palvelun laatu sekä asiakasosallisuutta ja -turvallisuutta tukevien menetelmien käyttö. Tarvitaan sosiaalihuollon asiakastyön kirjaamisosaamista, johon liittyy valtakunnallinen toimintaprosessien ja käsitteiden yhtenäistäminen sekä laadukkaampaa tiedontuotantoa johtamisen, kehittämisen ja tutkimuksen pohjaksi.

– Rakenteellisen sosiaalityön menetelmät tulee saada vahvemmin osaksi sosiaalityön asiakastyön ja johtamisen käytäntöjä, jotta saadaan tietoa erilaisten ilmiöiden yhteiskunnallisista yhteyksistä ja voidaan niitä tunnistamalla pyrkiä vaikuttamaan taustatekijöihin sekä toiminnan suunnitteluun, Kotimäki selittää.

Oleellista Kotimäen mielestä on tunnistaa yhteistyörakenteet eri palveluiden kesken, ammattiryhmien rooli ja osaaminen, toimiva moniammatillinen yhteistyö ja yhteenkuuluvuus.

– Jokaisen osaaminen saadaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön, kun rakenteet ja roolit eri tasoilla ovat selkeät. Tämä vahvistaa henkilöstön hyvinvointia ja tukee osaavan henkilöstön rekrytointia ja pysyvyyttä, Kotimäki toteaa.

Osaamisen määrittelystä tukea osaamisen johtamiseen

Erikoissairaanhoidossa osaamisen johtamisessa korostuu osaamisintensiivisyys erikoissairaanhoidossa ja tukipalveluissa.

– Lähtökohtana ovat olleet työntekijän osaamistarpeet sekä organisaation perustehtävän ja kehittämistavoitteiden pohjalta määritellyt osaamisvaatimukset. Osaamisen määrittely erikoissairaanhoidossa on tuottanut tiedolla johtamisen tukea esihenkilöille, sanoo arviointiylihoitaja Jaana Peltokoski Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Hyvinvointialueella tarvitaan Peltokosken mukaan suunnitelmallista työkiertoa. Lisäksi tarvitaan nykyistä enemmän osaamistiedon hyödyntämistä muiden tiedolla johtamisen kokonaisuuksien rinnalla. Yksilön osaamisen ohella tarvitaan myös kollektiivisen tiedon ja taidon hyödyntämistä. Kollektiiviseen tietoon luetaan esimerkiksi monikulttuurisuus, kestävän kehityksen periaatteet, yhteistyötaidot, vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot, asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen ja eettisyys.

Johtamisessa tulee kiinnittää huomiota organisaatiokulttuuriin sekä työolojen ja ihmisten johtamiseen.

– Potilaan hoidon johtaminen korostuu. Keskeistä on, että hyvinvointialueen osaajat haluavat työskennellä alalla ja alueella. Oleellista on myös, että työn tekemisen edellytykset ja olosuhteet hyvinvointialueella ovat sellaiset, että ne mahdollistavat työn tekemisen hyvin ja tuottavat laatua palveluihin ja lopputuloksiin, Peltokoski korostaa.

Osaamisen kehittäminen perustuu sairaanhoitopiirin linjauksiin, lakeihin ja asetuksiin sekä toimintaympäristön muuttuviin vaatimuksiin. Tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus kasvattaa osaamistaan.

– Mahdollisuus kehittää osaamista on motivaatiotekijä. Se mahdollistaa uralla etenemisen ja tuottaa laadukkaita palveluja. Osaamisen systemaattisen kehittämisen tarkoituksena on ollut varmistaa osaamispääoman määrällinen ja laadullinen riittävyys, Peltokoski toteaa.

Esimerkkejä osaamisen kehittämisen tukirakenteista erikoissairaanhoidossa:  

• Hoitotyön ura- ja asiantuntijamalli: hoitotyön uralla eteneminen kliinisen osaamisen kehittyessä ja kytkettynä TVA-palkkaan.
• Suunnitelmallinen perehdytysprosessi, perehdytyksen tasot yleis- ja tehtäväkohtainen perehdytys, perehdytyksen laadun arviointi, perehdyttäjäverkostotoiminta, perehdyttäjien osaamisen varmistaminen ja kehittäminen, menetelmä perehdyttämisen seurantaan ja dokumentointiin.
• Palkalliset koulutuspäivät ja osallistuminen kustannuksiin
• Kliinisen osaamisen kehittäminen ja varmistaminen: sisäiset koulutukset, moniammatilliset taitopajat
• Monialainen kehittämis- ja tutkimusyhteistyö oppilaitosten ja yliopistojen kanssa

Lisätiedot:

Anna-Maija Kääriäinen

anna-maija.kaariainen@joutsa.fi