Lapset puheeksi -webinaarissa laitettiin hyvät kokemukset kiertoon

Lasten, nuorten ja perheiden tuen tarve on nyt suurempaa kuin aikoihin. Jotta lasten ja nuorten pärjäävyyttä voidaan vahvistaa ja tuen tarpeisiin kyetään vastaamaan oikea-aikaisesti ja systemaattisesti, tarvitaan laaja joukko toimijoita edistämään lasten ja nuorten asioita. Lapset puheeksi -toimintamalli on yksi vaikuttavaksi todettu keino vastata tähän tarpeeseen. Yhteisövaikuttavuuden ilmiön ja toimintatavan avulla alueen toiminta saadaan tavoitteellisemmaksi ja tekeminen muuttuu yhteiseksi.

Yhteisövaikuttavuuden viitekehys vauhdittamaan systeemistä muutosta

Työelämäprofessori Mika Niemelä esitteli webinaarissa yhteisövaikuttavuuden ilmiötä. Yhteisövaikuttavuuden viitekehyksen kautta voidaan tehdä tavoitteellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Yhteisövaikuttavuudessa keskeinen toimintatapa on, että yhteisesti tunnistetaan alueen tarpeita muun muassa oppilaitosten, tilastoindikaattoreiden ja palautejärjestelmien avulla.

-Alueellisen tiedontuotannon avulla asetetaan yhteiset tavoitteet sekä päätetään jatkuvasti arvioitavista toimenpiteistä. Erityisen tärkeää on jatkuva vuoropuhelu toimijoiden välillä, vaikuttavuuden mittaaminen ja toinen toistaan tukeva toiminta. Näiden välineiden avulla saadaan aikaan systeemistä muutosta, toteaa työelämäprofessori Mika Niemelä Oulun yliopistosta.

Keski-Suomessa vahva noste Lapset puheeksi -toimintamallin osalta

Keski-Suomessa Saarikan alueen kunnat ovat ottaneet Lapset puheeksi -toimintamallin käyttöönsä kouluttaen jo vuonna 2015 koko henkilöstön menetelmän käyttöön. Malli on käytössä myös Saarijärven perusopetuksessa.

-Aluksi opettajat ajattelivat, että Lapset puheeksi- keskustelu ei kuulu heidän työnkuvaan. Nykyään se on normikäytäntö, keskustelua tarjotaan kaikille tietyillä vuosiluokilla ja perheillä on myös itse mahdollisuus pyytää Lapset puheeksi keskustelua, kertoo luokanopettaja, Lapset puheeksi -kouluttaja Miia Äänismaa Saarijärven kunnasta.

Lapset puheeksi -keskustelut luovat tasavertaista yhteistyötä ja suhdetta kodin ja koulun välille.

-Vanhemmille ja opettajalle muodostuu yhteinen ymmärrys lapsen arjessa olevista vahvuuksista ja haavoittuvuuksista. Vanhempien kokemus Lapset puheeksi -keskustelun jälkeen on yleensä se, että heitä kuullaan ja että juuri heidän lapsensa on tärkeä myös koulussa, jatkaa Äänismaa.

Myös Äänekoskella Lapset puheeksi -toimintamalli on otettu käyttöön ja tahtotila mallin säännölliseen käyttöön on vahva.

-Lapset puheeksi -keskustelut on otettu etenkin varhaiskasvatuksessa hyvin käyttöön. Silti meillä riittää vielä tässä timantissa hiottavaa, toteaa Äänekosken perhekeskuskoordinaattori, Lapset puheeksi-kouluttaja Elina Lämsä.

Monissa Keski-Suomen kunnissa kuten Jyväskylässä, Laukaassa ja Seututerveyskeskuksessa on koulutettu henkilöstöä Lapset puheeksi -menetelmän käyttöön.

Tilaisuuteen osallistujat näkivät yhteisen työn ja yhteisen Lapset puheeksi -toimintamallin tärkeänä osana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämistä tulevalla Keski-Suomen hyvinvointialueella.

-Vielä kun saamme laajemman neuvolan, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen verkoston mukaan, alkaa meille Keski-Suomeen rakentumaan vaikuttava verkosto toimijoita, joilla on väline lasten ja perheiden pärjäävyyden tukemiseen, sanoo projektipäällikkö Hanna Hämäläinen Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeista.

Koulutukset jatkuvat vuonna 2022

Lapset puheeksi-koulutukset jatkuvat Keski-Suomessa myös vuonna 2022 osana Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeita. Uusista Lapset puheeksi-menetelmäkoulutuksista tiedotetaan joulukuussa hyvaks.fi-sivuilla ja suoraan kuntiin menevällä tiedotteella.

Myös Keski-Suomen kunnissa on useita Lapset puheeksi -kouluttajia.

Lisätietoja:

• Hanna Hämäläinen, projektipäällikkö, Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeet, hanna.k.hamalainen@jyvaskyla.fi, p. 050 311 8684 
• Merja Pihlajasaari, Keski-Suomen Lapset puheeksi -ohjausryhmän puheenjohtaja, mielenterveys-, päihde- ja väkivaltakoordinaattori, Jyväskylän kaupunki. merja.m.pihlajasaari@jyvaskyla.fi, p. 050 454 8258