Hyvinvointialueen esihenkilöt saavat käyttöönsä Kevan oppimisympäristön

Muutos haastaa erityisesti työkykyjohtamista. Henkilöstön kanssa on tärkeä keskustella muutoksesta, vaikkei lisätietoa tai lopullisia vastauksia olisikaan annettavissa. Viestintävajetta koetaan tutkimusten mukaan juuri esihenkilön ja alaisen välisessä kommunikaatiossa.

– Muutostilanteet ovat suuri riski henkilöstön työkyvylle. Muutostilanne voi lisätä henkilöstön vaihtuvuutta. Siksi jokainen esitetty huoli on tärkeä huoli, johon pitää tarttua. Muutoksen tuessa aktiivisen tuen eri ulottuvuudet ovat tärkeitä, erityisesti ennakoiva ja varhainen tuki, Hakkarainen sanoi.

Toisaalta muutos on suuri mahdollisuus kehittää työtä, sen tekemisen tapaa ja urapolkua. Tämä edellyttää toimivaa viestintää, eli sen jatkuvaa tietämistä, missä mennään ja miksi tietyt valinnat tehdään, sekä osallistumisen ja oikea-aikaisen tuen mahdollisuutta.

Hyvinvointialueelle siirtyville esihenkilöille on lähetetty oppimisympäristön kirjautumisohjeet claned.com-osoitteesta. Oppimisympäristö on esihenkilöiden tueksi tarkoitettu verkkomateriaalien kokoelma, joka on käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Hakkarainen suositteli aloittamaan siihen tutustumisen organisaatiomuutosta ja työurajohtamista koskevista materiaaleista.

Henkilöstölle Kompassi-työkirja

Henkilöstölle tarkoitettu ”Kompassi-työkirja muutokseen” johdattaa muutoksen pohdinnassa ja oman muutoskunnon testaamisessa. Työkirjaa voi käyttää esimerkiksi kehityskeskusteluiden pohjana sekä omien vahvuuksien ja osaamisten tunnistamiseksi ja kehittämiseksi.

Henkilöstön työkirja löytyy hyvaks.fi sivuilta: Kompassi-työkirja (hyvaks.fi) 

Organisaatiokaavio ja aluejaon luonnokset puhuttivat

Infossa Erkki Nikkilä kävi läpi strategialuonnosta. Hän kommentoi organisaatiosta ja aluejaosta Keskisuomalaisessa ollutta juttua muistuttamalla luonnosvaiheesta: päätöksiä ei vielä ole tehty. Nikkilän mukaan asiat etenevät niin, että strategian 1. vaihe tulee 14.6. aluevaltuuston päätettäväksi ja vasta tämän jälkeen strategian 2. vaiheen käynnistyy. Hyvinvointialuejohtajan valinta tapahtuu myös 14.6., ja ennen lomia perustetaan noin 15 virkaa organisaatiokaavion yläosasta.

Henna Ylitalo kaipasi työnantaja-arvoja selvemmin esille strategiassa: ne näkyvät nykyluonnoksessa vain visiossa ja strategisissa menestystekijöissä. Riitta Hallberg vastasi, että henkilöstön saatavuus sekä veto- ja pitovoima ovat äärimmäisen tärkeitä, ja tilanne myös hyvin tiedostetaan.

Pekka Helppikangas muistutti, että henkilöstöjohtaminen tulee liittää työnantajaprofiiliin: osaavat työnantajat saavat henkilöstöä – henkilöstön resurssipankki olisi hänestä hyvä ratkaisu ja edistäisi uralla etenemisen mahdollisuuksia.  

– Kaikki voittaa -strategialle kannattaa rakentaa, Helppikangas painotti.

Tero Manninen viittasi torstaiseen Jämsän Hyvä arki kaikille -keskusteluun, jonka nuorten puheenvuorossa 16-vuotias Silja Piirainen korosti, että ”yhteisön pitää olla hyvinvoiva, jotta se voi tuottaa hyvinvointia”.

Ylitalo kysyi vielä, tuleeko 14.6. päätös myös organisaatiosta, kuten infopäivän lehdestä saattoi ajatella. Nikkilä vastasi, jyrkän ”ei:n” – vasta   palvelustrategian myötä syksyllä.

 – On aivan käytännön syyt, miksi vastaukset tulee vasta matkan edetessä. Tavoite ei tietysti ole, että vuodenvaihteeseen osuu mahdollisimman paljon muutoksia, vaan että turvallinen siirtymä toteutuu. Se on painopiste. Sitten kun ollaan hengissä 1.1.2023 ja asiakkaat tietävät, mistä palvelua saavat – sitten on paremmin aikaa pitemmän aikavälin selvityksiin, Nikkilä totesi.

Hallberg kuvaili valmistelukiireen syitä valtavien tietomassojen käsittelyssä uudistuvissa HR- ja talousjärjestelmissä. Hän myönsi suorastaan toivovansa, ettei uusia muutoksia ennen vuodenvaihdetta enää ainakaan niihin liittyen tapahtuisi.

– Ne muutokset, jotka organisaatioissa syksyn aikana tapahtuvat, eivät tapahdu hyvinvointialueen takia tai ansiosta. Ne tapahtuvat, koska ei nykyorganisaatioissakaan ole sitä optiota, ettei mikään muuttuisi, Nikkilä muistutti.

Johanna Tuukkanen kommentoi esillä olevaa sote-keskuksen aluejakomallin luonnosta, joka hänestä on ongelmallinen juuri turvallisen siirtymän kannalta.

– Se aiheuttaa tarpeetonta työtä, hämminkiä ja muutoksen aiheuttamaa lisäpainetta tärkeään saumakohtaan. Helpointa ja turvallisinta olisi siirtyä hyvinvointialueelle nojautuen olemassa oleviin toimintayksiköihin. Isommat muutokset, jos ne katsotaan välttämättömiksi ja tarpeellisiksi, on huomattavasti helpompi toteuttaa sitten, kun hyvinvointialueen toiminta alkaa vakiintua, Tuukkanen arvioi.

Anu Mutka kaipasi organisaatiorakennetta ja tietoa rakenteeseen sijoittuvasta henkilöstöstä, jotta kriittiset toiminnot onnistuvat 1.1.2023.

– Myös tietojärjestelmiin on uudet rakennekuviot vietävä sisään. Eikä vähiten tärkeää ole se, että henkilöstöllä tulee olla riittävän pitkä aika omaksua uusi rakenne "Mihin kokonaisuuteen juuri minä ammattilaisena tulen kuulumaan". Syyskausi on lyhyt, ja muutoksen sisäistämiseen jää hektisessä arjessa todella vähän aikaan. Muistelen jossain vaiheessa kuulleeni, että ennen kesälomia jokainen jo tietäisi, missä tehtävässä ja sijainnissa 1.1.2023 työskentelee. Se ei taida toteutua, chattasi huolestuneena Mutka.