Henkilöstöjärjestöt nostivat käsittelyyn määräaikaisten työntekijöiden palkkapäivämuutoksen

Edustajien mukaan se osa määräaikaisesta henkilöstöstä, joka saa joulukuun puoliväliä seuraavan palkan tammikuun lopussa, voi joutua hankalaan asemaan. Tilanne koskee esimerkiksi sairaanhoitopiirin määräaikaisia työntekijöitä. 

Laajennetussa henkilöstötyöryhmässä kuultiin, että palkkapalveluja tuottaja Monetra on suositellut kahta erillistä palkkapäivää riskienhallinnan näkökulmasta. 

Hyvinvointialueella on Monetran suosituksen pohjalta päädytty kahteen maksupäivään: 

• Vakituisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön palkanmaksupäivä on pääsääntöisesti kuun 15. päivä tai tämän sattuessa viikonlopulle tai arkipyhäksi tätä edeltävänä arkipäivänä.
• Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön palkanmaksupäivä on pääsääntöisesti kuun viimeinen arkipäivä, ei kuitenkaan lauantai.

Määräaikaisissa alle 13 päivän palvelussuhteissa pyritään palkka maksamaan palkka-ajoaikataulujen mukaisessa seuraavassa mahdollisessa palkanmaksupäivässä, kuitenkin viimeistään seuraavan kuukauden viimeiseen arkipäivään mennessä. 

Kaksi palkkapäivää on osa riskienhallintaa

Hyvinvointialueen valmistelussa arvioitiin riskit ja tehtiin päätös palkkapäivistä alkusyksyllä. Asiasta on tiedotettu esimerkiksi henkilöstön uutiskirjeessä.

Monetran esiintuomia teknisiä riskejä, kuten vaikutuksia palkanmaksun sujumiseen ja oikea-aikaisuuteen sekä palkka-aineistojen kattavuuteen, käsiteltiin laajennetussa henkilöstötyöryhmässä. Yksi maksupäivä Hyvaks-henkilöstölle tarkoittaisi myös suuren volyymin vuoksi palkka-aineistojen jättöpäivien ja palkka-ajojen aikaistumista.

Henkilöstöjärjestöt kokivat, että päätökset palkanmaksupäivistä ovat tulleet heille työnantajan ilmoituksina eikä niistä ole ollut tilaisuutta keskustella riittävästi ennakkoon. Todettiin, että eri työryhmissä on käsitelty yhtäältä yhdenmukaisen palkanmaksupäivän tavoitetta ja toisaalta mahdollisuutta siihen, että voidaan joutua kahteen palkanmaksupäivään riskienhallinnan vuoksi.

HR-valmistelusta Marjut Nieminen kertoi, että kaikkien tahtotila olisi se, että vakituisilla ja määräaikaisilla olisi sama palkkapäivä. Monetran ja Hyvaks:n välisissä selvittelyissä tähän tähtäävät ideat ja ehdotukset on tutkittu tarkasti, mutta kahden päivän mallin veroista ratkaisua riskienhallinnan suhteen ei ole löytynyt.

Henkilöstöjärjestöjen mielestä vakiintuneen palkkapäivän muutosta ei tule liikkeenluovutuksessa toteuttaa. Tuotiin esiin, että viimeaikaiset valtakunnalliset esimerkit palkanmaksujen vaikeuksista muistuttavat Hyvaks-valmistelijoita riskien arvioinnin ja niiden hallinnan tärkeydestä. Palkanmaksun varasuunnitelmista ja lisien maksusta hyvinvointialueella järjestöt haluavat jatkaa keskustelua.

HR-työryhmän Varahenkilöstö tilannekatsaus

Työryhmän vetäjä Timo Itäpuisto esitteli Varahenkilöstötyöryhmän työtä. Maakunnalliset tiedotustilaisuudet hoidon ja hoivan varahenkilöstölle on järjestetty lokakuussa. 

Itäpuiston mukaan nykyisiin työnkuviin ei vuodenvaihteessa juuri tule muutoksia. Esimerkiksi Saarikassa sama varahenkilöstö jatkaa koti- ja asumispalveluiden, sairaalapalveluiden ja laaja-alaisen sosiaali- ja terveyskeskuksessa tehtävissä eri toimipaikkoja kiertäen. 

Itäpuisto oli toiveikas hyvinvointialueen talousarvioon sisältyvästä projektista, jolla on vetäjä ja 15 varahenkilöä kehittämässä varahenkilötoimintaa. Projektin työlistalla ovat ainakin respan eteenpäinvienti, liikkumiseen kannustavat palkkamallit ja hallintorakenne.

Heljä Lundgren-Laine piti tärkeänä, että osaamisperusteisuus säilyy. Esihenkilöiden tulee tukea ja painottaa varahenkilöiden koulutusta ja laatukriteerien merkitystä – Lundgren-Laineen mukaan määrä ei korvaa laatua.

Työryhmässä käsiteltiin myös Sanna Himasen johdolla Novan opiskelijoiden ja henkilöstön pysäköintiä sekä Tero Mannisen esittelemää brändi- ja arvolupaustyötä.

Lopuksi Eeva Aarnio kertoi Hyvaks:n strategisten henkilöstötavoitteiden ja mittareiden valmistelusta. Keskeiset tavoitteet määritellään keskittymällä aluksi hyvinvointialueen ensimmäiseen toimintavuoteen. Vuoden 2023 aikana palvelustrategiatyöskentelyn edetessä tarkennetaan hyvinvointialueen tavoitteet ja mittarit pidemmälle aikavälille.