Aluehallitus valitsi jäsenet jaostoihin

Aluehallituksen yksilöasiainjaoston puheenjohtajaksi valittiin Juha Hyötyläinen, henkilöstöjaoston puheenjohtajaksi Lotta Ahola ja riskienhallintajaoston puheenjohtajaksi Eino Nissinen.

Yksilöasiainjaosto

Varsinaiset jäsenet                                            Varajäsenet

Juha Hyötyläinen (SDP), puheenjohtaja        Lea Leppänen (SDP)

Ilkka Pernu (Vas.), vpj                                        Sirkku Ingervo (Vas.)

Katri Asp-Dalfidan (SDP)                                   Juha Kaistinen (SDP)

Päivi Ikkala (Kok.)                                               Elina Peränen (Kok.)

Samuli Mattila (Kesk.)                                       Sami Leino (Kesk.)

Tapani Mäki, Jyväskylä (PS)                              Jyrki Ahlgren, Jyväskylä (PS)

Katri Ruth (Kesk.)                                               Marianne Aho (Kesk.)

Yksilöasiainjaosto tekee sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan ja toimivaltaan kuuluvat yksilöpäätökset, käsittelee viranhaltijoiden päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset, jotka koskevat yksilökohtaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, käsittelee sosiaali- ja potilasasiamiehen raportit ja antaa niistä lausunnon aluehallitukselle sekä raportoi aluehallitukselle palvelujärjestelmään liittyvät kehittämiskohteet.

Henkilöstöjaosto

Varsinaiset jäsenet                                            Varajäsenet

Lotta Ahola (Kok.), puheenjohtaja                  Katja Isomöttönen (Kok.)

Meri Lumela (Vihr.), vpj                                    Touko Aalto (Vihr.)

Jukka Haaparanta (PS)                                      Arto Åkerman, Laukaa (PS)

Jukka Hämäläinen (SDP)                                   Kari Parkkonen (SDP)

Jouko Nykänen (Kesk.)                                      Mikko Tiirola (Kesk.)

Aila Paloniemi (Kesk.)                                        Saara Kässi-Jokinen (Kesk.)

Tuula Peltonen (SDP)                                        Riikka Rantanen (SDP)

Henkilöstöjaosto seuraa ja edistää hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikkaa ja strategisten tavoitteiden toteutumista sekä henkilöstön saatavuutta, työhyvinvointia ja työterveyshuoltoa, laatii aluehallitukselle toimeenpanosuunnitelman hyvinvointialueen hyvinvoivan, osaavan ja osallistuvan henkilöstön osalta ja seuraa suunnitelman toteutumista, edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa ja sen kehittämistä sekä antaa suuntaviivat paikallisesti neuvoteltavien virka- ja työehtosopimusten hyväksymiselle.

Riskienhallintajaosto

Varsinaiset jäsenet                                            Varajäsenet

Eino Nissinen (Kesk), puheenjohtaja              Mauno Vanhala (Kesk.)

Toimi Kankaanniemi, Jyväskylä (PS), vpj.       Janne Luoma-aho, Jyväskylä (PS)

Sari Hovila (Kesk.)                                              Saara Kässi-Jokinen (Kesk.)

Heimo Lajunen (Kk.)                                          Terhi Simonen-Jokinen (Kok.)

Jorma Poti (SDP)                                                Leena Kalmari (SDP)

Vilma Viitasaari (Vihr.)                                      Bella Forsgren (Vihr.)

Marika Visakorpi-Kemppainen (KD)               Petteri Muotka (KD)

Riskienhallintajaosto muun muassa valmistelee sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat aluehallitukselle ja valvoo osaltaan, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti.

Kussakin jaostossa on seitsemän jäsentä. Jaostojen jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava valtuutettuja. Henkilöstöjaoston ja riskienhallintajaoston jäseniksi voidaan valita aluehallituksen jäsenten ja varajäsenten lisäksi aluevaltuuston jäseniä. Yksilöasiainjaoston jäseniksi voidaan valita myös muita henkilöitä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Henkilöstöjaoston jäsenenä tai varajäsenenä ei voi toimia hyvinvointialueeseen tai sen määräysvallassa olevaan yhteisöön palvelussuhteessa oleva henkilö.

Lisäksi aluehallitus valitsi edustajansa lakisääteisiin vaikuttamistoimielimiin. Aluehallitus valitsi aluehallituksen jäsenistä ja varajäsenistä nuorisovaltuustoon Hilma Vepsäläisen, vanhusneuvostoon Jouko Nykäsen ja vammaisneuvostoon Ilkka Pernun.

Heikki Miettinen johtajaylilääkäriksi

Aluehallitus valitsi johtajaylilääkärin virkaan lääketieteen tohtori Heikki Miettisen. Miettinen on kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri ja sisätautiopin dosentti Kuopion yliopistossa ja hänellä on eMBA tutkinto.

Miettinen toimii tällä hetkellä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin va. johtajana. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä ja KYSin sairaalajohtajana. Miettisellä on pitkä ja monipuolinen johtamiskokemus. Hän on hakijayhteenvedon, haastattelun ja kokonaisarvion perusteella ansioitunein hakija.

Johtajaylilääkärin tehtävä on uusi hyvinvointialuetasoinen tehtävä. Johtajaylilääkäri toimii hyvinvointialueen terveydenhuoltolainmukaisena vastaavana lääkärinä. Johtajaylilääkärin tehtävään kuuluu edistää laaja-alaisesti palvelujen ja ammattiryhmien välistä yhteistyötä sekä kehittämistä. Lisäksi johtajaylilääkäri edistää oman alansa koulutusta ja ammatillista kehittymistä sekä ylläpitää oppilaitosyhteistyötä. Johtajaylilääkäri on hyvinvointialueen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden johtoryhmän jäsen.

Johtajaylilääkärin kelpoisuusvaatimuksena on erikoislääkärin oikeudet soveltuvalla lääketieteen erikoisalalla ja lääketieteen tohtorin tutkinto sekä laaja johtamiskokemus terveydenhuollon alalta. Eduksi katsottiin dosentin arvo.

Johtajaylilääkärin tehtävä oli ulkoisessa hakumenettelyssä ajalla 16.11 - 2.12. Virkaan haki neljä henkilöä. Kaikki hakijat täyttivät kelpoisuusehdot ja heidät kaikki haastateltiin.

Johtajaylilääkärin viran koeaika on 6 kuukautta ja kokonaispalkka on 12 000 euroa kuussa. Lisäksi aluehallitus valitsi johtajaylilääkärin virkaan varalle Jyrki Jalkasen.

Hyvinvointialueelle valmius- ja varautumissuunnitelma

Aluehallitus hyväksyi Keski-Suomen hyvinvointialueen valmius- ja varautumissuunnitelman yleisen osan.

Valmius- ja varautumissuunnitelman yleisessä osassa painopisteenä on varautuminen ulkopuolisen uhkatekijän aiheuttamiin häiriö- tai poikkeustilanteisiin.

Häiriötilanteella tarkoitetaan uhkaa tai tapahtumaa, joka vaarantaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai strategisia tehtäviä. Häiriöiden hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. Häiriötilanteita voivat olla esim. luonnononnettomuudet tai terrorismi.

Poikkeusoloilla tarkoitetaan valmiuslaissa tarkoitettua yhteiskunnan tilaa, jossa on niin paljon tai niin vakavia häiriöitä tai uhkia, että on tarpeen mahdollistaa viranomaisten tavanomaisesta poikkeava toimivaltuuksien käyttö.

Keski-Suomen hyvinvointialueen tulee varautua ennakkoon tehtävillä valmiussuunnitelmilla sekä muilla toimenpiteillä yhteistyössä alueensa kuntien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueensa kanssa häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Hyvinvointialueen on varmistettava palvelujen jatkuvuus myös silloin, kun palveluja tuotetaan hankkimalla niitä yksityisiltä palveluntuottajilta. Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus antaa yksityiskohtaisempia säännöksiä häiriötilanteisiin varautumisen sisällöstä 1.1.2023 alkaen.

Valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma on tarkoitus päivittää vuoden 2023 aikana.

Hyvinvointialueelle omavalvontaohjelma

Aluehallitus hyväksyi Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen yhteisen omavalvontaohjelman. Omavalvontaohjelmaa tullaan tarkentamaan kevään 2023 aikana.

Omavalvontaohjelmassa kuvataan, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen toteutumista, saatavuutta, jatkuvuutta, turvallisuutta, laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja miten mahdollisesti havaitut puutteellisuudet korjataan. Omavalvonnalla on tärkeä rooli asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutumisessa.

Hyvinvointialueen on toiminnassaan varmistettava omavalvonnalla tehtäviensä lainmukainen hoitaminen ja varmistettava sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus. Palvelujen omavalvonta on toteutettava osana niiden järjestämistä ja tuottamista.

Keski-Suomen hyvinvointialue Hyvil Oy:n osakkaaksi

Aluehallitus päätti, että Keski-Suomen hyvinvointialue liittyy osakkaaksi Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:öön. Lisäksi aluehallitus päätti merkitä yhtiön osakkeita suunnatussa osakeannissa ja hyväksyi yhtiön osakassopimuksen.

Kuntaliitto on perustamassa Hyvinvointialueyhtiö Oy:n. Ratkaisu luo edellytykset muun muassa sote-muutostuen jatkumiselle ja neuvontapalveluiden säilymiselle. Se myös tarjoaa hyvinvointialuelähtöiselle edunvalvonnalle toimivan verkostoalustan ja takaa hyvinvointialueille siirtymävaiheen palvelut. Yhtiön palvelutarjonta tarkentuu vuoden 2023 aikana. Kuntien omistamana yhdistyksenä Kuntaliitto ei voi palvella hyvinvointialueita. Kuntaliitto on yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa valmistellut yhteistyöratkaisun, joka mahdollistaa hyvinvointialueille siirtymävaiheen palvelut ja prosessin kohti vakiintuneempaa ratkaisua.

Tarkoituksena on, että yhtiön osakkaaksi liittyisivät Kuntaliiton lisäksi kaikki hyvinvointialueet, HUS ja Helsingin kaupunki. Kaikki osakkeenomistajat tulevat yhtiön omistajiksi tasasuurin omistusosuuksin. Yhtiön osakkeita merkitään 10 kappaletta kappalehinnalla 2.000 euroa, eli yhteensä 20.000 euroa. Kunkin osakkeen merkintähinnasta 1 000 euroa kirjataan osakepääomaan ja 1 000 euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Keski-Suomen hyvinvointialue Kosken kannatusjäseneksi

Aluehallitus päätti hakea Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry:n jäsenyyttä.

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry:n jäseneksi pääsevät sen hallituksen hyväksymisen perusteella kunnat, säätiöt sekä oikeuskelpoiset yhteisöt ja yksityiset henkilöt, jotka hyväksyvät sen tarkoituksen. Keski-Suomen osaamiskeskuksen kannatusyhdistyksellä ei ole ollut tähän asti jäsenmaksua, jäsenmaksusta päättää yhdistyksen sääntöjen mukaan vuosikokous.

Keski-Suomessa sosiaalialan osaamiskeskusta pitää yllä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen jäseniä ovat lähes kaikki Keski-Suomen kunnat, alueen oppilaitokset ja joukko sosiaalialan järjestöjä.

Osaamiskeskuksen voivat lain mukaan muodostaa kunkin toimialueen hyvinvointialueet yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten, maakunnan liittojen, aluehallintovirastojen, järjestöjen ja yritysten sekä muiden sosiaali- ja terveysalalla toimivien eri tahojen kanssa. Osaamiskeskustoiminta ja osaamiskeskuksen hallinto järjestetään osaamiskeskuksen muodostavien tahojen keskinäisen sopimuksen mukaisesti.

Liikkeen luovutus Monetralle

Aluehallitus päätti hyväksyä liiketoiminnan luovutussopimuksen Monetra Keski-Suomi Oy:lle ja henkilöstön siirtoa koskevat ehdot. Aluehallitus myös totesi, että henkilöstön edustajille on selvitetty luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta; luovutuksen syyt; luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset sekä suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet. Aluehallitus myös totesi jatko liikkeen luovutusta edeltävän yhteistoiminnan päättyneeksi Keski-Suomen hyvinvointialueen osalta.

Kyseinen liikkeen luovutus koskee palkka- ja taloushallintoa. Siirtymässä on kuusi henkilöä, joista viisi on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja 1 määräaikaisessa työsuhteessa. Siirtyvään liiketoimintaan liittyvä henkilöstö siirtyy 1.1.2023 alkaen liikkeen luovutuksen periaattein Monetra Keski-Suomi Oy:n palvelukseen entisin työsuhteen mukaisin ehdoin ns. vanhoina työntekijöinä.

Kuntien kiinteistöjen vuokrasopimuksia hyväksyttiin

Aluehallitus päätti hyväksyä toimitiloja koskevat vuokrasopimukset Keuruun, Saarijärven, Jämsän, Äänekosken ja Viitasaaren kaupunkien sekä Laukaan kunnan kanssa.

Kunnilta hyvinvointialueelle vuokrattavat kuntien omistamat sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevat tilat, joiden vuokrasopimusten määrä on 284 kappaletta. Näistä sopimuksista nyt aluehallituksen hyväksymät ovat arvoltaan yli miljoona euroa vuodessa. Muiden arvo jää alle 1 miljoona euroa vuodessa, joista tehdään viranhaltijapäätös.

Lisäksi kuntien sisään vuokraamia, kunnissa sijaitsevia sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja on 195 kappaletta. Nämä sopimukset käsitellään hyvinvointialueelle siirtyvinä sopimuksina.

Kuntien toimittamien selvitysten mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen hallintaan siirtyy 1.1.2023 sosiaali- ja terveydenhuollon tilat, joiden kokonaisneliömäärä on noin 550 000 neliömetriä.

Asian käsittelyssä puheenjohtajana toimi Ville Väyrynen pykälän käsittelyssä Maria Kaisa Aulan jäävättyä itsensä.

Lausunto hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksesta

Aluehallitus päätti antaa lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle koskien valtioneuvoston asetusta hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta.

Keski-Suomen hyvinvointialue pitää tärkeänä ja tarpeellisena YTA-yhteistyötä hyvinvointialueiden tavoitteisiin pääsemisen kannalta. Tämä koskee niin kaikkein vaativimpia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, valmiutta ja varautumista, pelastustointa, tiedolla johtamista ja vaikuttavuuden arviointia sekä tutkimus- ja kehittämistyötä niin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, perusterveydenhuollossa, sosiaalityössä kuin erikoissairaanhoidossakin.

Lausunnossa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, että yhteistyöalueen sisällä korkeakoulutuksen ja osaamisen painopisteet sosiaalihuollon osalta voivat olla erilaiset kuin terveydenhuollon tai etenkin pitkät perinteet omaavan erikoissairaanhoidon yhteistyön osalta (ns. ERVA-yhteistyö). Sosiaalihuollon osalta ei vastaavaa yhteistoimintaa tai hoidon porrastusta ole ollut. Keski-Suomen hyvinvointialue kiirehtii sosiaali- ja terveysministeriötä ryhtymään toimiin sosiaalihuollon keskittämisasetuksen valmistelemiseksi ripeästi. Se on tarpeen YTA-yhteistyön vahvistamiseksi ja rakentamiseksi sosiaalihuollon osalta. Lisäksi olisi ratkaistava sosiaalihuollon ohjaus-, neuvonta ja koordinaatiotehtävien vaatima rahoitus, kuten yliopistollisia sairaaloja ylläpitävien hyvinvointialueiden erillisrahoituksesta on suunniteltu tehtävän.

Myös TKKIO-toimintaa tulisi täsmentää niin, että sen koordinoinnista voidaan sopia hyvinvointialueiden kesken. Valmiuden ja varautumisen osalta kiinnitetään huomiota siihen, että Keski-Suomen osalta valtion viranomaisten rakenteet ovat moninaiset.

Suomi on jaettu viiteen yhteistyöalueeseen (YTA) ja kukin hyvinvointialue kuuluu yhteen viidestä yhteistyöalueesta. Yhteistyöalueen tarkoitus on turvata palvelujen saatavuus ja sopia työnjaosta tehtävissä, joissa tarvitaan osaamisen varmistamiseksi tai kustannustehokkaan toiminnan vuoksi alueellista yhteistyötä.

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätös siirtymäajan ennallaan

Aluehallitus päätti, että Keski-Suomen hyvinvointialueella noudatetaan 1.1.2023 alkaen Keski-Suomen pelastuslaitoksen hyväksymää Keski-Suomen pelastuslaitoksen palvelutasopäätöstä vuosille 2021-2024.

Uuden Keski-Suomen hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätöksen valmistelu aloitetaan viipymättä siten, että Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto voi päättää uudesta pelastustoimen palvelutasopäätöksestä viimeistään 1.12.2023 mennessä.

Pelastuslaitokselle valvontasuunnitelma vuodelle 2023

Aluehallitus hyväksyi Keski-Suomen pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman vuodelle 2023.

Pelastustoimen valvonnan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelmassa määritetään suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvataan, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan. Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa määritetään ja ohjeistetaan ne palotarkastus- ja muut toimenpiteet sekä näihin liittyvät resurssit, joilla pelastuslaitos valvoo pelastuslain säännösten noudattamista alueellaan.

Valvontasuunnitelmassa vahvistetaan pelastuslaitoksen vuosittaiset valvontatehtävät ja niiden suoritustapa. Valvontaa kohdennetaan kohteisiin arvioitujen riskien mukaisesti ja valvonnalla pyritään vaikuttamaan onnettomuuksien määrään entistä tehokkaammin. Valvontasuunnitelma perustuu pelastuslaitoksen voimassa olevaan palvelutasopäätökseen ja sen sisältämään riskianalyysiin huomioiden talouden vaikutukset.

Pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2023 Keski-Suomen kunnilta Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Siirtymisestä ei aiheudu muutoksia pelastusviranomaisen valvontatehtävän suorittamiseen. Jatkossa palotarkastuksia ja muita valvontatehtäviä saa suorittaa hyvinvointialueen pelastusviranomainen.

Jämsän Terveys Oy:tä koskevaan palvelusopimukseen siirtymästä johtuvat muutokset

Aluehallitus päätti hyväksyä hyvinvointialueen muutoksia Jämsän Terveys Oy:tä palvelusopimukseen. Sopimukseen tehdään muutoksia, jotka johtuvat sopimuksen siirtymisestä Jämsän kaupungilta Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja ensihoidon palvelut siirtyvät Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Palvelusopimuksen laajuus ja sisältö säilyvät ennallaan. Palvelusopimuksessa on täsmennetty vastuita ja laskutusperusteita. Palvelusopimuksen ulkopuolella on viranomaistoiminta.

Jämsän kaupungilta siirtyy myös sen osuus Jämsän Terveys Oy:stä Keski-Suomen hyvinvointialueelle.

Hoito- ja hoivapalvelujen laskutus vuonna 2023

Aluehallitus hyväksyi liitteessä esitetyt Keski-Suomen hyvinvointialueen hoito- ja hoivapalvelujen hinnat ja DRG-tuotteiden hintojen laskennassa käytettävät painokertoimet sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen välisuoritteiden palveluhinnaston ajalle 1.1.2023-31.3.2023. Lisäksi aluehallitus päätti, että täydenkorvauksen periaatteella laskutettavien hoito- ja hoivapalvelujen hintoihin lisätään 16 prosenttia.

Laskutus tehdään lähtökohtaisesti toteutuneiden hoidon/hoivan kustannusten perusteella, jotka lasketaan välisuoritehinnaston perusteella. Poikkeustapauksissa laskutusperusteena on hoito- ja hoivapalveluhinnasto, jossa on tuotekohtaiset keskimääräiset hinnat. Hoito- ja hoivapalvelulaskutuksen kautta laskutetaan muille hyvinvointialueille, valtiolle, vakuutusyhtiöille, vastaanottokeskuksille yms. tuotetut hoito- ja hoivapalvelut ns. kuntaosuuden osalta.

Aluehallitus hyväksyi hankintaohjeen

Aluehallitus päätti hyväksyä hankintaohjeen. Keski-Suomen hyvinvointialueen hankintoja ohjaa laki julkisista hankinnoista. Hankintaohje täsmentää tätä. Hankintaohje vahvistaa menettelytavat, joita Keski-Suomen hyvinvointialueella noudatetaan hankintoja tehtäessä. Hankintaohje koskee kaikkia hyvinvointialueen ulkoisia hankintoja.

Hankinnat ovat osa palveluiden järjestämistä ja johtamista. Hankinnoissa tulee huomioida hyvinvointialuestrategia, sen arvot ja toimintaperiaatteet. Kevään 2023 aikana valmistellaan hyvinvointialueen palvelustrategia sekä hankintastrategia, jossa todetaan hyvinvointialueen hankinnoissa noudatettavat periaatteet. Lisäksi kaikissa hyvinvointialueen hankinnoissa tulee noudattaa niiden arvosta riippumatta hankintalain yleisiä oikeusperiaatteita: hankinnat tulee toteuttaa tasapuolisesti, syrjimättömästi, avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioiden.

Aluehallitus hyväksyi edustus- ja vieraanvaraisuusohjeen

Aluehallitus hyväksyi Keski-Suomen hyvinvointialueen edustus- ja vieraanvaraisuusohjeen.

Keski-Suomen hyvinvointialueen edustus- ja vieraanvaraisuusohje tarkentaa ja yhtenäistää hyvinvointialueen vieraanvaraisuutta sekä edustamista koskevia käytäntöjä. Lisäksi ohjeessa tarkennetaan sitä, millaista ulkopuolisten tarjoamaa vieraanvaraisuutta tai etuja hyvinvointialueen henkilöstön tai luottamushenkilöiden on mahdollista ottaa vastaan, sekä millaista vieraanvaraisuutta hyvinvointialue voi osoittaa omalle henkilöstölleen tai luottamushenkilöilleen.

Kaikessa tarjoilussa ja tilaisuuksien järjestämisessä tulee noudattaa kohtuullisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Periaatteena on, että julkisen vallan käyttäjiltä edellytetään puolueettomuutta ja riippumattomuutta.

Kaisa Garedewin (PS) esityksestä ja Eino Nissisen (Kesk.) kannattamana päätösesitystä ehdotettiin muutettavaksi siten, että hyvinvointialueen tilaisuuksissa ei saa tarjota alkoholia lainkaan. Asiasta päätettiin hyvinvointialuejohtajan esityksen mukaisesti äänin 11-2. Pohjaesityksen mukaan ruoka- ja alkoholitarjoiluun on oltava erityinen perusteltu syy ja luvan siihen antaa toimialajohtaja.

Väliaikainen yhteistoiminta elin jatkaa toistaiseksi

Aluehallitus päätti jatkaa väliaikaisen yhteistoimintaelimen kautta ajalle 1.1.-28.2.2023 tai siihen asti, kunnes asiasta on järjestöjen kanssa neuvoteltu ja päätökset yhteistoimintaorganisaatiosta tehty.

Yhteistoimintaorganisaatiota hyvinvointialueelle on valmisteltu syksyn 2022 aikana. Tavoitteena on saada yhdentyvä työsuojeluorganisaatio hyvinvointialueelle eli yhteistoiminta sekä työsuojeluasiat samaan toimielimeen. Virallisia neuvotteluja järjestöjen kanssa ei ole pidetty ja ne on tarkoitus pitää tammikuussa 2023. Tämän vuoksi väliaikaisen yhteistoimintaelimen kautta jatketaan.

Nina Peränen jäseneksi Keski-Suomen kumppanuuspöytään ja Jan-Johannes Tollet UNAn nimitystoimikuntaan

Aluehallitus nimesi palvelujohtaja Nina Peräsen jäseneksi Keski-Suomen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytään. Keski-Suomen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä on päättänyt, että vuoden 2023 alusta kumppanuuspöytään varataan paikka Keski-Suomen hyvinvointialueen edustajalle. Nimettävän jäsenen on hyvä olla henkilö, jonka tehtäviin sisältyy yhdyspinta- ja järjestöyhteistyön edistämistä.

Keski-Suomen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä on eri toimialojen järjestöjen edustajista ja maakunnallisista kumppanitahoista koostuva vaikuttamis- ja asiantuntijaelin. Kumppanuuspöydässä ovat edustettuina muun muassa sote-, kulttuuri-, liikunta- ja työllisyysjärjestöt. Järjestöedustajat kaksivuotiskausiksi nimeää Keski-Suomen Järjestöareena. Keski-Suomen Liitolla ja Keski-Suomen hyvinvointialueella on pysyvä edustus kumppanuuspöydässä. Tavoitteena on säännöllinen keskusteluyhteys maakunnan toimijoiden kesken.

Lisäksi aluehallitus ehdottaa, että Jan-Johannes Tollet nimetään itäisen YTA-alueen edustajaksi UNA Oy:n nimitystoimikuntaan. UNA Oy:n hallitus on pyytänyt omistajia nimeämään nimitystoimikunnan jäsenet ottaen huomioon toimikunnan edustuksellisuuden. Toimikuntaan kuuluu viisi jäsentä ja siihen nimetään yksi jäsen jokaisesta yhteistoiminta-alueesta siten, että yhteistoiminta-alueen hyvinvointialueet ja in-house yhtiöt yhdessä sopivat edustajasta.

Aluehallitus perusti tarvittavia virkoja

Aluehallitus perusti kolme asiakasmaksusihteerin ja kolme lakimiehen virkaa. Virkoja perustetaan tehtäviin, joissa käytetään julkista valtaa. Lisäksi aluehallitus lakkautti 10 virkaa, jotka ovat valmistelun edetessä osoittautuneet tarpeettomiksi.

Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se

• myöntää eron Leena Jäntille tarkastuslautakunnan varajäsenen luottamustehtävästä ja valitsee uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi,
• myöntää eron Anna-Kaarina Autereelle tarkastuslautakunnan puheenjohtajan luottamustehtävästä ja valitsee tarkastuslautakuntaan uuden puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi,
• myöntää eron Saara Kässi-Jokiselle tarkastuslautakunnan varajäsenen luottamustehtävästä ja valitsee uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja
• myöntää eron Matias Lahdelle aluehallituksen varajäsenen luottamustehtävästä ja valitsee uuden varajäsenen Matias Lahden tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki: https://hyvaks-julkaisu.tweb.fi/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?bid=825). Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:

• aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
• hyvinvointialuejohtaja Jan-Johannes Tollet, p. 050 400 0073