Aluehallitus hyväksyi tilinpäätöksiä

Aluehallitus myös päätti esittää aluevaltuustolle, että kuntayhtymän tilikauden tulos, noin 40 miljoonaa euroa kirjataan tilikauden ylijäämäksi. Tilikauden ylijäämällä katetaan sairaanhoitopiirin kumulatiivinen alijäämä, joka on oltava katettuna vuoden 2022 loppuun mennessä.

Aluehallitus jätti panematta täytäntöön sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuuston viime kesänä 17.6. tekemän päätöksen peruspääoman alentamisesta. Asia siirtyy seuraavaksi aluevaltuustoon. Sairaanhoitopiirin aikeena oli alentaa peruspääomaa 24 miljoonalla eurolla alijäämänsä kattamiseksi. Tilintarkastajan ohjeen mukaan tilinpäätös on kuitenkin virheellinen, jos alijäämää katetaan peruspääomasta. Tilintarkastaja suositteli korjaamaan asian voimassa olevan kirjanpito-ohjeistuksen mukaiseksi. Aluehallituksessa hyväksytty tilinpäätös on laadittu tilintarkastajan suositusten mukaisesti, jotta tilinpäätös voidaan hyväksyä. Tilinpäätökseen ei ole tehty peruspääoman alentamista ja kunnilta laskutetaan vastaavasti 24 miljoona euroa. Jäsenkuntien on lain mukaan katettava sairaanhoitopiirien alijäämät.

Aluehallituksen puheenjohtajan Maria Kaisa Aulan mukaan aluehallitus keskusteli myös tarpeesta hakea sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuuston päätöksen purkua korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

• Kokouksessa todettiin, että asiaan voi tarvittaessa palata eikä tilinpäätöksen hyväksyminen sulje muutoksenhakua pois, Aula sanoo.

Tilinpäätöksen hyväksymisestä äänestettiin. Aluehallitus hyväksyi tilinpäätöksen ja päätti olla panematta täytäntöön sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuuston päätöstä äänin 9-2 pohjaesitysten mukaisesti. Lotta Aholan (kok.) muutosehdotuksena Jorma Potin (sd.) kannattamana oli, että aluehallitus olisi päättänyt hakea sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuuston 17.6.2022 tekemän päätöksen purkua korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Lisäksi Ahola ehdotti myös Potin kannattamana, että aluehallitus ei olisi hyväksynyt tilinpäätöstä.

Aluehallitus myös esittää, että aluevaltuusto hyväksyy poikkeamat aluevaltuustoon nähden sitoviin tavoitteisiin tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Sairaanhoitopiirin investoinnit olivat vajaa 2 miljoonaa aiottua pienemmät. Toiminnassa tavoitteisiin päästiin muun muassa erinomaisen asiakaskokemuksen ja hyvän kohtelun suhteen ja päivystyksen läpimenoaika on ollut myös tavoitteen mukainen. Sen sijaan henkilöstön sairaspoissaolojen määrä ei ole laskenut ja lähetteiden käsittelyajat, hoidon tarpeen arviointi ja hoitoonpääsy on ollut tavoiteltua hitaampia.

Sairaanhoitopiirit siirtyivät Suomessa varoineen ja velkoineen hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta ja aluehallitus ja aluevaltuusto tekevät tilinpäätöstä koskevat päätökset. Seuraavaksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätöstä käsittelevät tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta. Tarkastuslautakunta esittää arviointikertomuksen aluevaltuustolle ja aluevaltuusto käsittelee tilinpäätöksen 13.6.

Markku Puro, Kaisa Garedew, Kari Kiiskinen ja Mervi Hovikoski jääväsivät itsensä asian käsittelystä.

Lue lisää:

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen valmistelussa edetään tilintarkastajan suosituksen mukaisesti

Myös Seututerveyskeskuksen tilinpäätös hyväksyttiin

Aluehallitus hyväksyi Seututerveyskeskuksen toimintakertomukseen sisältyvän selvityksen liikelaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta ja esityksen liikelaitoksen tilikauden tuloksen käsittelystä. Aluehallitus ja hyvinvointialuejohtaja allekirjoittavat liikelaitoksen tilinpäätöksen ja jättävät sen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi.

Liikelaitos Seututerveyskeskuksen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 47 miljoonaa euroa. Liikelaitoksen tulos on 0 euroa eikä sillä ole kumulatiivista alijäämää.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja kahdeksan kunnan (Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Toivakka) välisen perustamissopimuksen mukaisesti kyseisten kuntien perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta on 1.1.2011 alkaen vastannut kuntayhtymä. Kuntayhtymässä perusterveydenhuollon palvelujen tuottajaksi on perustettu perusterveydenhuollon liikelaitos Seututerveyskeskus. Toiminta on siirtynyt hyvinvointialueelle 1.1.2023.

Hallituksen jäsenistä Markku Puro ja Kaisa Garedew jääväsivät itsensä asian käsittelystä.

Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen tilinpäätöksen

Aluehallitus päätti hyväksyä ja allekirjoittaa Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2022 tilinpäätöksen ja antaa tilinpäätöksen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Lisäksi aluehallitus päätti saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen aluevaltuuston käsiteltäväksi. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että 0 euron suuruinen ylijäämä kirjataan taseen omaan pääomaan tilikauden yli- / alijäämätilille.

Hyvinvointialueen vuoden 2022 toiminta oli edellisen vuoden tapaan kokonaisuudessaan valmistelutyötä, jolla valmistauduttiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisvastuun siirtoon hyvinvointialueille 1.1.2023. Vuoden 2022 toiminta rahoitettiin täysimääräisesti valmisteluun myönnetyillä valtionavustuksilla. Vuonna 2022 valmistelurahoitusta käytettiin yhteensä 19,1 miljoonaa euroa. Tästä ICT-valmistelun osuus oli 16,1 miljoonaa euroa ja muun valmistelun osuus 3 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen valmisteluun liittyvät oleelliset toimet saatiin tehtyä onnistuneesti vuoden loppuun mennessä.

Väliaikainen valmistelutoimielin (vate) valmisteli alkuvuonna 2022 aluevaltuuston toimikauden käynnistämistä, aloitukseen liittyvää perehdyttämistä, valmisteluun liittyvää tilannekuvaa sekä jatkovalmistelun projektointia. Sen toimikausi jatkui helmikuun 2022 loppuun. Vate sai tehtävänsä toteutettua suunnitellusti toimikautensa loppuun mennessä.

Aluevaaleissa valitun aluevaltuuston toimikausi käynnistyi suunnitellusti 1.3. ja hyvinvointialueen hallinto aloitti toimintansa. Valmistelutyö jatkui ja Keski-Suomessa jatkovalmisteluun koottiin useita työryhmiä. Laajalla yhteistyöllä ja hyvällä yhteishengellä Keski-Suomen valmistelutyö eteni loppuvuoden tavoitteena jatkuvuus ja turvallinen siirtymä hyvinvointialueen aloitukseen. Aluevaltuuston ja -hallituksen aloitettua toimintansa valmistelun painopisteinä olivat:

• hyvinvointialuestrategian valmistelu
• hyvinvointialueen organisaation valmistelu
• hallintosäännön valmistelu
• tietojärjestelmien valmistelu
• henkilöstön rekrytointi.

Aluehallitus sai katsauksen hyvinvontialueen tilinpäätösennusteeseen

Aluehallitus sai katsauksen tilinpäätösennusteen. Hyvinvointialueen koko vuoden tulosennuste tammi-helmikuun seurannan mukaan on - 51 M€. Jo talousarviovaiheessa tunnistetut talouden riskit näyttävät realisoituvan ennakoitua suurempana.

Merkittävimmät ennusteessa olevat poikkeamat suhteessa talousarvioon ovat:

• Työmarkkinaratkaisut vaikuttavat kunta- ja hyvinvointialan henkilöstökustannusten kasvuun. Arvioitu kustannusvaikutus on noin 9,7 milj. euroa.
• Palvelujen ostot ovat toteutumassa noin 28 milj. euroa talousarviota suurempana. Ostopalveluissa suurimmat kasvupaineet liittyvät asumispalvelujen ostoihin, joissa on toteutumassa merkittäviä palveluntuottajien hinnankorotuksia. Ostettujen palvelujen kustannukset ovat kasvamassa vuoden 2022 tasoon verrattuna enimmillään jopa 25 %. Myös hoitotakuussa pysyminen on vaikuttamassa ennakoituun talousarvioylitykseen.
• Hyvinvointialueen käyttöön siirtyneiden toimitilojen vuokrat ovat toteutumassa noin 10 milj. euroa talousarviota suurempana.
• Rahoituskulut ovat toteutumassa noin 3,6 milj. euroa talousarviota suurempina ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnat noin 5 milj. euroa talousarviota suurempina erityisesti hintojen nousun vuoksi.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli reagoi viiveellä kustannustason muutoksiin ja näyttää siltä, että tässä toimintaympäristön tilanteessa rahoitusmalli ei riittävästi huomioi korkeaa inflaation tasoa, korkotason nousua, palkkaratkaisun vaikutuksia tai suuria palveluntuottajien hinnankorotuksia.

Talouden epävarmuus tunnistettiin jo talousarviovaiheessa ja parhaillaan on käynnissä uudistumis- ja tuottavuusohjelman valmistelu. Uudistumis- ja tuottavuusohjelman tavoitteena on saavuttaa toiminnassa sellaisia muutoksia, joilla voidaan hidastaa arvioitua kustannusten kasvua. Keskeiset keinot, jotka talousarvion valmisteluvaiheessa nousivat esille, ovat:

• digitalisaation ja sähköisten palvelujen vauhdittaminen
• hoitopolut ja integraatio vastuualueiden välillä ja uudet toimintamallit
• konsernipalveluiden toimintamallin tehostaminen
• henkilöstövoimavarojen paras mahdollinen käyttö
• talouden suunnittelu, seuranta ja raportointi.

Hyvinvointialueen toiminta on käynnistynyt 1.1.2023 ja toimintaa siirtyi hyvinvointialueelle yhteensä 26 eri organisaatiosta. Tämän taustan vuoksi Keski-Suomessa on hyvät mahdollisuudet toiminnan uudistamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Näitä mahdollisuuksia nyt lähdetään hyödyntämään toiminnan uudistamisen ja tuottavuuden parantamisen työssä.

Hyvinvointialueen rahoitusta korjaavasta kertaerästä on myös saatu alustava arvio ja se lisää hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoitusta 49 M€. Kertaerän suuruus varmistuu loppusyksystä. Kertaerän avulla oli tarkoitus tasapainottaa hyvinvointialueen talous jo vuonna 2023. Samaan aikaan menojen ennustetaan tässä vaiheessa toteutuvan suunniteltua suurempana ja kertaerästä huolimatta tulos on talousennusteen mukaan muodostumassa alijäämäiseksi.

Aluehallitus merkitsi selvityksen tiedoksi ja velvoitti hyvinvointialueen johdon valmistelemaan talouden tasapainottamisohjelman lähivuosille osana tuottavuusohjelmaa.

Lue lisää:

Tilinpäätösennusteen mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen tämän vuoden talous jäisi alijäämäiseksi

Hyvinvointialueelle uusi yhteistoiminnan rakenne

Aluehallitus hyväksyi yhteistoiminnan rakenteen hyvinvointialueelle ja valitsi työnantajan edustajat ryhmiin. Henkilöstön edustajat nimeävät omat edustajansa siten, että jokaisesta pääsopijajärjestöstä tulee edustajia. Jokaiselle edustajalle nimetään myös varajäsen.

Hyvinvointialueelle tulee kaksitasoinen yhteistoiminta: koko hyvinvointialueen yhteistyötoimikunta sekä toimialuekohtaiset yhteistoimintaryhmät.

Koko hyvinvointialueen yhteistyötoimikuntaan tulevat työnantajien edustajiksi hyvinvointialuejohtaja, henkilöstöjaoston puheenjohtaja, toimialuejohtajat, professiovastaavat sekä HR-johtaja, työhyvinvointipäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Henkilöstön edustajien paikat jakautuvat seuraavasti:

• JAU ry 3 paikkaa
• JUKO ry 3 paikkaa
• Sote ry 3 paikkaa
• Työsuojeluvaltuutetut (päätoimiset ao. alueelta).

Lisäksi aluehallituksen puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Toimialakohtaisissa yhteistyöryhmissä on kunkin toimialan johtoa ja henkilöstöhallinnon edustus sekä henkilöstön edustajat ja päätoimiset työsuojeluvaltuutetut.

Yhteistoimintarakennetta koskevissa neuvotteluissa ei päästy yksimielisyyteen pääsopijajärjestöjen jäsenmäärästä yhteistyötoimikunnassa ja osassa yhteistoimintaryhmiä. Neuvottelujen päätteeksi kuitenkin todettiin, että kaikki tyytyvät työnantajan esitykseen.

Valmistelun aikana vuosina 2021-2022 hyvinvointialueella on toiminut väliaikainen yhteistoimintaelin. Väliaikainen yhteistoimintaelin on jatkanut toimintaansa tähän saakka. Uusi yhteistyötoimikunta järjestäytyy huhtikuussa 2023.

Järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielimelle jäsenet

Aluehallitus nimesi järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielimeen jäsenet. Jäseniä vaikuttamistoimielimeen ovat ehdottaneet Keski-Suomen järjestöjen kumppanuuspöytä sekä Keski-Suomen seurakunnat ja vapaat suunnat.

Jäsenet ovat seuraavat:

• Jukka Hiltunen, Eläkeliiton Keski-Suomen piiri
• Anne Astikainen, Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry
• Susanna Turkkila, Keski-Suomen näkövammaiset ry
• Anja Kauppinen, Maaseutukehitys ry
• Mikko Koljander, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu / SPR Länsi Suomen piiri
• Tuija Hauvala, Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry
• Emmanuel Sibomana, Paremmin yhdessä ry
• Mari Hautala, Keski-Suomen tanssin keskus
• Jussi Suojasalmi, Sovatek
• Petri Lehtoranta, Keski-Suomen Liikunta
• Tiina Sivonen, Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry
• Kristiina Pigg, Keski-Suomen sydänpiiri ry
• Heli Ahonen, luterilaiset seurakunnat
• Kaarlo Saarento, ortodoksinen seurakunta
• Hannu Vehniäinen, vapaat suunnat

Järjestöjen ehdottamat jäsenet edustavat moninaisesti keskisuomalaista sosiaali-, terveys ja pelastusalan järjestökenttää mukaan lukien hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä tukevat järjestöt. Moninaisuudella tarkoitetaan erilaisuutta toiminnan rahoituksen, mittakaavan, paikallisuuden sekä alueellisuuden suhteen. Seurakunnat ja vapaat suunnat ovat ehdottaneet edustajia niin, että toimijoiden moninaisuus huomioidaan.

Järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielin osallistuu hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon ja seurantaan antamalla lausuntoja ja kannanottoja. Vaikuttamistoimielin arvioi järjestöjen ja seurakuntien toimintaedellytyksiä sekä hyvinvointialueen järjestöyhteistyön ja yhteistyörakenteiden toimivuutta. Toimielin vaikuttaa aloittein, lausunnoin ja kannanotoin hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan.

Lisäksi aluehallitus nimesi nuorisovaltuustoon Keski-Suomen liiton edustajaksi maakuntahallituksen jäsen Caius Forsbergin ja hänen varalleen Tahvo Anttilan.

Apulaisoikeuskanslerille selvitys entisen Saarikan alueen kiinteistöistä

Aluehallitus päätti antaa selvityksen apulaisoikeuskanslerille Saarikan alueen sote-toimitilojen vuokrauksessa. Selvityspyyntö perustuu apulaisoikeuskanslerin saamaan kanteluun, jonka mukaan kiinteistöjen vuokrasopimukset eivät olisi voineet siirtyä toistaiseksi voimassa olevina sopimuksina vaan niitä olisi pitänyt koskea 3 +1 -vuotta kestävä vuokraamisvelvoite.

Keski-Suomen hyvinvointialue katsoo toimineensa asiassa hyvinvointialueita koskevan voimaanpanolain edellyttämällä tavalla. Toimitilojen osalta menettely on ollut se, että kunkin kunnan kanssa on käyty tilapalveluneuvottelut. Neuvotteluissa kukin Saarikan kuntayhtymän alueen kunta on voinut valita, tehdäänkö uudet sopimukset vai siirretäänkö vanhat olemassa olevat hyvinvointialueelle siirtyvinä sopimuksina. Saarikan kuntayhtymän alueen kunnilla on siten ollut mahdollisuus esittää ja sopia Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa tilojen vuokraamisesta voimaanpanolain 3 + 1- mallilla. Voimaanpanolaki mahdollistaa, että joissakin tilanteissa on sovittu toistaiseksi voimassa olevasta vuokrasopimuksesta, jossa on erillinen irtisanomisaika.

Hyvinvointialueelle viestinnän linjaukset vuosille 2023-2025

Aluehallitus hyväksyi viestinnän linjaukset, jotka pohjautuvat hyvinvointialueen strategiaan. Linjausten tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä, miten hyvinvointialueen viestintä auttaa saavuttamaan hyvinvointialueen yhteiset, strategiset tavoitteet. Linjaukset koskevat koko hyvinvointialueen organisaatiota.

Viestintä käsitetään linjauksissa laajasti eli vuorovaikutuksen välineenä, joka mahdollistaa yhteisen ymmärryksen rakentumisen, jossa on roolinsa kaikilla hyvinvointialueen organisaatioon kuuluvilla.

Viestinnän linjauksissa on kolme kantavaa teemaa. Ne ovat:

• Viestintä pohjautuu strategiaan
• Viestintä on suunnitelmallista ja kaikilla on roolinsa viestinnässä
• Viestintä on vaikuttavaa ja ihmislähtöistä.

Viestinnän keskeisinä tavoitteina on demokratian, avoimen hallinnon ja osallisuuden edistäminen, palvelujen sujuvuus, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä Keski-Suomen ja hyvinvointialueen vetovoimaisuuden vahventaminen.

Viestinnän periaatteet nojautuvat hyvinvointialueen arvoihin ja viestintä on muun muassa avointa, vuorovaikutteista, yhdenvertaista, tasapuolista, oikea-aikaista ja ihmislähtöistä.

Aluehallitus on viime syksynä hyväksynyt myös Keski-Suomen hyvinvointialueen brändikäsikirjan, jossa on linjattu muun muassa hyvinvointialueen visuaalinen ilme sekä äänensävy ja bränditarina. Lisäksi aluevaltuusto on viime syksynä hyväksynyt osallisuusohjelman, jossa linjataan muun muassa avoimesta hallinnosta ja viestinnästä.

Monetra Oy:n nimitystoimikuntaan edustaja

Aluehallitus totesi, että Monetra Oy:n nimitystoimikunnan kokoukseen Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Jyväskylän kaupungin yhteisen edustajan nimeää Jyväskylän kaupunki. Hänelle annettiin ohjeistukseksi kokoukseen, että organisaatioiden yhteiseksi edustajaksi Monetran hallitukseen tulee nimetä konsernipalveluiden toimialajohtaja Lasse Leppä.

Aluehallitus päätti perustaa määräaikaisen aikuisten sosiaalipalveluiden sosiaaliohjaan viran ajalle 1.4.-30.9.2023 sekä toistaiseksi voimassa olevan sosiaaliohjaajan viran sekä määräaikaisen vammaispalveluohjaajan viran ajalle 1.4.-30.9.

Aluehallitus päätti esittää, että aluevaltuusto myöntää eron Maarit Heikkiselle tarkastuslautakunnan varajäsenen luottamustehtävästä ja valitsee lautakuntaan uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Aluehallitus päätti saattaa tiedoksi aluevaltuustolle vastauksen Eetu Tuovila ja Tapio Puolimatka valtuustoaloitteeseen koskien maskinkäyttövelvoitteen lakkauttamista Keski-Suomen hyvinvointialueen työntekijöiltä. Vastauksen mukaan THL edelleen suosittelee sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille maskin tai kokokasvovisiirin käyttöä potilaiden lähihoidossa. Kyseessä on sekä potilas- että työturvallisuusasia. THL on ohjeistanut, miten portaittain voidaan vähentää maskin käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa siten, että varmistamme riskiryhmäläisten suojaamisen. Maskin käytön lakkauttamiselle koko hyvinvointialueella ei tässä epidemiatilanteessa ole lääketieteellisiä perusteita. Aluehallituksen jäsen Kaisa Garedew (ps.) jätti eriävän mielipiteen.

Lisäksi asiakasmaksuja koskeva esitys poistettiin asialistalta ennen kokousta.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki). Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:

• aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
• hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073