Perheoikeudelliset palvelut

Perheoikeudellisia palveluja ovat:

• Adoptioneuvonta
• Lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeusasiat
• Lapsen elatussopimusasiat
• Puolison elatussopimusasiat
• Valvotut tapaamiset
• Vanhemmuuden selvittäminen

Lastenvalvoja

• hoitaa vanhemmuuden selvittämisen
• hoitaa lasten asumiseen, huoltajuuteen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyviä sopimusasioita
• laatii olosuhdeselvityksiä riita-asioissa tuomioistuimille
• laatii puolisoiden elatussopimusasioita

Adoptioneuvonta

Adoptioneuvonta on tarkoitettu adoptiovanhemmiksi haluaville, adoptioon luovuttamista harkitseville vanhemmille ja adoption jälkeiseen seurantaan ja tukeen. Neuvontaa annetaan sekä kotimaista, kansainvälistä että perheen sisäistä adoptiota varten. Adoptioneuvonnan antaja valvoo kaikissa adoptioon liittyvissä kysymyksissä lapsen etua sekä neuvoo, auttaa ja tukee lasta, lapsen vanhempia, adoptionhakijoita sekä muita henkilöitä, joiden suostumus adoptioon vaaditaan.

Keski-Suomen hyvinvointialueella adoptioneuvonnasta vastaa Pelastakaa Lapset ry.

Lapsen huolto-, tapaamis- ja asumisasiat

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Erillään asuvat vanhemmat voivat sopia siitä, kumman vanhempansa luona lapsi asuu ja miten lapsi tapaa toista vanhempaansa. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata muualla asuvaa vanhempaansa.

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen kummankin vanhemman on myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Sopimus tapaamisoikeudesta voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaa, jos muutolla olisi vaikutusta lapsen huollon ja tapaamisoikeuden toteutumiseen.

Vanhemmat voivat sopia myös lapsen vuoroasumisesta. Tällöin vanhempien tulee määritellä se, kuinka usein lapsen asuminen toisen vanhemman luota toisen luokse vaihtuu ja miten lapsen asuminen järjestetään lomien aikana ja juhlapyhinä. Vuoroasumista koskevaan sopimukseen on kirjattava, kumpi koti ilmoitetaan lapsen virallisesti asuinpaikaksi. Vuoroasumisen ja tapaamisoikeuden yhteydessä vanhemmat voivat sopia myös siitä, miten vastuu lapsen kuljettamisesta tai tapaamismatkakuluista jakautuu vanhempien kesken.

Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, voivat he hakea perheasioiden sovittelua perheneuvolasta tai perheasiainneuvottelukeskuksesta. Sovittelua voi hakea myös käräjäoikeudesta (asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu). Sovittelu edellyttää kummankin vanhemman suostumusta.

Lapsen elatus

Elatusapu on rahasuoritus, jolla lapsesta erossa asuva vanhempi osallistuu lapsen elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Vanhemmat voivat tehdä elatussopimuksen, jos vanhempi ei asu pysyvästi lapsen kanssa tai vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta.

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan. Elatussopimus voidaan tehdä siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai määräaikaisesti voimassa olevaksi. Lapsen asuessa vuoroasumisessa elatusvastuu voidaan vahvistaa sille vanhemmalle, jolla on parempi elatuskyky riippumatta siitä, kumman vanhemman luona lapsi on kirjoilla.

Oikeusministeriö on antanut ohjeen lapsen elatuksen tarpeen ja vanhempien elatuskyvyn arvioimisesta. Vanhempi voi käynnistää elatusapuneuvottelun varaamalla ajan perheoikeudellisiin palveluihin. Vahvistettua elatussopimusta voidaan myös muuttaa, ja se edellyttää kummankin sopijaosapuolen suostumista uuteen sopimukseen. Sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja vahvistaa elatussopimuksen, jos se on tehty elatuslain mukaisesti ja elatusapu on kohtuullinen, kun otetaan huomioon lapsen oikeus riittävään elatukseen ja vanhempien elatuskyky.

Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen elatusta koskevassa asiassa, lapsen edustaja voi nostaa lapsen puolesta elatuskanteen tuomioistuimessa.

Jos lapsi asuu itsenäisesti tai lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle, huoltajien tulee hakea edunvalvojan sijainen maistraatista lapsen elatussopimuksen laatimista varten.

Elatusapu on viivästyskorollinen, ja sitä koskee indeksikorotuslain mukaiset tarkistukset. Viranomaisen vahvistama elatussopimus on täytäntöönpanokelpoinen. Mikäli lapsesta erossa asuva vanhempi ei maksa vahvistettua elatusapua, lapsen edustaja tai lapsi voi hakea sitä maksettavaksi ulosottoteitse tai elatustukena Kelalta.

Valvotut tapaamiset

Lapsella on lain mukaan oikeus tavata erillään asuvaa vanhempaansa. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä lapsen kanssa asuvan vanhemman että tapaavan vanhemman vastuulla. Vanhemmat vastaavat ensisijaisesti lapsen tapaamisoikeuden toteutumisesta. Lapsen ja erillään asuvan vanhemman tapaaminen tai lapsen vaihto vanhemmalta toiselle voidaan perustellusta syystä määrätä tai sopia valvotuksi tai tuetuksi.

Syitä valvottuihin tai tuettuihin tapaamisiin ovat esimerkiksi:

• huoli siitä, että tapaajavanhempi ei pysty huolehtimaan lapsesta tapaamisten aikana
• jos vanhempien välillä on luottamuspula
• pitkä aika lapsen ja tapaajavanhemman edellisestä tapaamisesta
• tapaajavanhemman päihde- tai mielenterveysongelma
• uhka lapsen väkivallasta

Valvottuja tapaamisia, valvottuja vaihtoja tai tuettuja tapaamisia voidaan järjestää sosiaalihuoltolain mukaan käräjäoikeuden päätöksellä tai lastenvalvojan vahvistamalla tapaamissopimuksella.

Valvojan tehtävänä on taata lapsen turvallisuus tapaamis- ja vaihtotilanteissa. Valvoja laatii jokaisesta tapaamisesta tai vaihdosta raportin. Vanhemmat voivat saada raportit itselleen tapaamisraporttipyyntö -lomakkeella. Valvotussa tapaamisessa valvoja on koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloetäisyydellä lapseen ja tapaavaan vanhempaan. Valvoja on tarpeen vaatiessa käytettävissä myös lapsen hoitoon tai kohtaamiseen liittyvässä ohjauksessa.

Valvojalla on velvollisuus keskeyttää tapaaminen, jos se on lapselle turvaton, esimerkiksi jos vanhempi käyttäytyy aggressiivisesti tai tulee tapaamiseen päihtyneenä.

Tuettu tapaaminen eroaa valvotusta tapaamisesta vain siten, että valvojan ei tarvitse olla koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloetäisyydellä. Valvoja on tapaamistilassa lapsen ja tapaavan vanhemman käytettävissä tapaamisen ajan.

Jos vanhempien välillä on heidän vuorovaikutustaan vaikeuttavia ristiriitoja, voidaan lapsen vaihto vanhemmalta toiselle järjestää myös valvotusti. Valvotuissa vaihdoissa valvoja huolehtii, että lapsi siirtyy sopimuksen tai päätöksen mukaisesti turvallisesti vanhemmalta toiselle. Vaihto voidaan järjestää niin, että vanhemmat eivät kohtaa lainkaan. Työntekijä rauhoittaa vaihtotilanteen niin, että lapsi ei joudu vanhempien ristiriitojen keskelle.

Vanhemmuuden selvittäminen

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys vahvistetaan joko tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys on mahdollista tunnustaa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Tällöin ei edellytetä erillistä käyntiä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Myös lastenvalvojan luona voi tunnustaa isyyden ennakollisesti.

Äitiyden selvittämisen tarkoituksena on hankkia tietoja, joiden perusteella lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti. Äitiys on mahdollista tunnustaa ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa tai lastenvalvojan luona hedelmöityshoitosuostumuksen perusteella. Lapsen syntymän jälkeen äitiys on mahdollista tunnustaa lastenvalvojan luona.