Yhtenäiset valvontakäytännöt takaavat yhdenvertaiset, laadukkaat ja turvalliset palvelut

Keski-Suomen Rakenneuudistusta tukevassa alueellisessa valmistelu -hankkeessa on yhtenäistetty sosiaali- ja terveyspalveluiden valvontakäytäntöjä vuoden 2021 aikana yhteistyössä Keski-Suomen kuntien kanssa.

Kuntakohtaisia eroja oman tuotannon suunnitelmallisessa valvonnassa

Lähtötilanteessa tieto palveluiden järjestäjän vastuulla olevista tuottajien valvonnan käytännöistä oli hyvin pirstaleista. Kokosimme tietoa kuntien valvonnan sisällöistä ja toimintatavoista kuntien valvontasuunnitelmista.  Valvontakäytännöissä Keski-Suomen alueella löytyi paljon yhtenäisiä toimintamalleja. Yksityisiä sosiaalipalveluiden tuottajia valvottiin säännöllisesti ja osin samoilla sisällöillä. Isoimmat erot olivat oman tuotannon suunnitelmallisessa valvonnassa ja siinä miten konkreettisella tasolla asioita valvotaan. Sosiaalihuollon palveluissa joissain kunnissa omaa tuotantoa valvottiin kuten yksityistä, mutta useimmissa kunnissa oman tuotannon systemaattista suunnitelmallista valvontaa ei ollut. 

Valvontatyöhön varattu henkilöstöresurssi on kunnissa erilainen suhteessa valvottavien yksiköiden määrään. Kokoaikaisten valvontakoordinaattoreiden tehtäväkuva on selkeämpi ja mahdollistaa paremmin valvonnan, kuin muiden tehtävien rinnalla toteutettu valvontatyö. Tällöin saattaa tulla ristiriitatilanteita, kun valvottavana on myös omalla vastuulla olevia palveluita.

Terveydenhuollossa valvonta toteutui yksityisten tuottajien käyttöönottotarkastuksina ja ostopalvelun sopimusvalvontana. Vastaavat lääkärit valvoivat oman tuotannon kokonaisuutta, sairaala-apteekki lääkkeitä ja potilasturvallisuusvastaavat potilasturvallisuutta, mutta valvontakoordinaattorin tekemää suunnitelmallista valvontaa ei toteutettu missään terveydenhuollon yksikössä. Tähän ei ole myöskään valtakunnallisesti selkeää ohjetta tai toimintatapaa. Tämä näkyi myös niin, että terveydenhuollon edustajia oli kunnista nimetty valvonnan työryhmään hyvin vähän. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation tavoitteesta huolimatta lainsäädännössä on säilynyt ero omavalvonnan vaatimuksissa. Julkisissa ja yksityisissä sosiaalipalveluissa omavalvontasuunnitelmat tehdään yksikkötasolle ja se luo pohjaa myös yksikön valvonnalle. Julkisessa terveydenhuollossa vastaavia asioita kuvataan laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelmissa, jotka lain mukaan tehdään koko toimintayksikön eli terveyskeskuksen tai sairaalan tasolle. Vaikka suunnitelman toimintatavat olisikin jalkautuneet yksiköihin, niin yksikkökohtainen kirjallinen suunnitelma ja kuvaus siitä, miten potilaan tai asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan, puuttuu. Yksikkökohtaisen tarkemman kirjallisen suunnitelman puute tuo haastetta myös suunnitelmallisen valvonnan toteuttamiselle terveydenhuollossa.

Valvonnan käsikirja linjaa ja ohjeistaa 

Hankkeemme aikana työryhmän yhteistyönä konkretisoitiin lakisääteiset valvontavelvoitteet ja kuvattiin valvontakäytäntöjä valvonnan käsikirjaan. Keskustellen ja kokemuksia jakaen löydettiin toimivia tapoja valvoa. Valvonnan käsikirja kävi kunnissa pilotoinnissa kesällä ja syksyn aikana siihen tehtiin muutoksia tämän pohjalta.  

Yhdenmukainen valvonta kuntien välillä on tärkeää, kun varmistetaan Keski-Suomen asukkaille yhdenvertaiset, laadukkaat ja turvalliset palvelut riippumatta palveluiden tuotantotavasta. Kun omaa ja ostopalvelua valvotaan samalla tavalla tuo se tasapuolisuutta myös tuottajien välille. Ensi vuoden aikana kuntien ollessa valvontavastuussa päästään hyvään alkuun yksiköiden yhtenäisessä valvonnassa ja ollaan valmiina Keski-Suomen hyvinvointialueen aloittaessa 1.1.2023 yhdenvertaisten palveluiden tuottamisessa koko alueella. 

Valtakunnallista yhteistyötä ja uusi avauksia 

Valtakunnallisia linjauksia terveydenhuollon oman tuotannon ja ostopalvelun valvontaan on niukasti ja samoin valmiita toimivia käytäntöjä. Muiden maakuntien valvontayksiköistä asiaa selvitettäessä on tilanne kaikkialla sama. Eri puolilla Suomea mietitään toteuttamistapaa ja ilman omatoimista yhteistyötä tässä asiassa saattaisimme luoda hyvinkin erilaisia toimintamalleja, vaikka lait luovatkin pohjan valvonnalle. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategiassa on mittareita ja VN Teas hankkeessa ”Potilas- ja asiakasturvallisuuden tilannekuva ja seurantamenettelyt” juuri julkaistu seurantamittaristo, joiden toteutumista voidaan valvoa, mutta terveydenhuollon valvonnan kokonaisuus kaipaisi vielä valtakunnan tason yhtenäistäistä ohjeistusta. Valtakunnallista ohjetta odotellessa paras tapa edetä on tehdä ketteriä kokeiluja ja luoda toimiva malli vaikuttavaan valvontaan yhdistyvissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

Riitta Hjelt
projektipäällikkö, valvonta
Rakenneuudistusta tukeva alueellinen valmistelu -hanke

Blogiteksti julkaistiin myös soteuudistus.fi-verkkosivulla.